Ministeri Brax Ulosottotoimen juhlaseminaarissa ja Valtakunnanvoudinviraston avajaisissa 20.5.2010

On ilo kokoontua yhdessä voutikunnan ja kutsuvieraitten kanssa tänne Turkuun. Tänään voimme juhlistaa sekä ulosottotoimen uudistushankkeiden valmistumista että uuden keskusviraston, Valtakunnanvoudinviraston vihkiäisiä. Upea Turun linnan kuninkaansali tarjoaa vihkiäisille arvoisensa puitteet.

Ulosoton saralla tapahtuneet uudistukset ovat vaatineet mittavaa työtä, joka on tehty huomaamattomasti kaiken muun hälinän keskellä. Näyttää siltä, että ulosottotoimelle ominaista joutuisuutta ja tehokkuutta on tarttunut myös alan lainvalmisteluun ja hallintoon.

Ulosoton tietojärjestelmä on uudistettu kokonaan, ja sähköinen asiointi on kehitetty varsin pitkälle. Ulosottolain kokonaisuudistus saatiin valmiiksi, kun uusi ulosottokaari astui voimaan vuoden 2008 alusta. Samasta ajankohdasta lukien saatiin valmiiksi uusi paikallisorganisaatio, uusittiin palkkajärjestelmät, kehitettiin koulutusta ja otettiin käyttöön voutien rekrytointia helpottava voutiakatemia. Tämän vuoden alusta luovuttiin väliportaanhallintona toimineista lääninhallituksista ja perustettiin Valtakunnanvoudinvirasto uudeksi keskusvirastoksi. Ulosottotoimi on toteuttanut etupainotteisesti tuottavuusohjelmansa kokonaan, vähän sen ylittäenkin. Se on myös kantanut vastuunsa alueellistamisesta. Jokainen valtiolla työskentelevä tietää, miten mittavia uudistuksia jokainen näistä yksinkin on, ja haluan onnitella teitä vouteja saavutuksistanne.

Välkomna alla till det här jubileumsseminariet, som ordnas här på Åbo slott. I dag kan vi fira många olika saker. Utsökningsväsendet har under de senaste åren reformerats grundligt. Lagstiftningen, organisationen, avlöningssystemen och IT-systemet har helt förnyats och från början av detta år fick vi en ny utsökningsförvaltning i och med att en ny centralförvaltning för utsökningsväsendet, Riksfogdeämbetet inledde sin verksamhet.

Valtakunnanvoudinvirasto vastaa operatiivisesta ulosottohallinnosta ja kehittämistyöstä, jotka ennen olivat oikeusministeriön ja lääninhallitusten tehtävinä. Ministeriöön jäivät lähinnä strategiset ohjaustehtävät. Monia hankkeita viedään kuitenkin eteenpäin yhteistyössä ministeriön ja Valtakunnanvoudinviraston kanssa, kuten on luontevaa. Väliportaan hallinto taas kävi ulosottotoimessa tarpeettomaksi piirikoon kasvaessa. Lääninhallitusten lakkauttaminen osui sattumalta samaan aikaan Valtakunnanvoudinviraston perustamisen kanssa.

Oikeusministeriö on tällä vaalikaudella halunnut nostaa maksuhäiriöpolitiikkaa yhtenä oikeuspolitiikan keskeisenä teemana.

Maksuhäiriöpolitiikan painoarvo on kasvanut viime vuosina taantuman vuoksi ja myös siksi, että elämme yhä enenevässä määrin luotto- ja kulutusyhteiskunnassa. Osalla ihmisistä on vaikeuksia sopeuttaa taloudenpitonsa tällaiseen ympäristöön, jossa raha ei enää näy niin konkreettisesti ja helppo luotonsaanti ja houkuttelevat ostotarjoukset markkinoidaan tehokkaasti.

Talous- ja velkaneuvonta on tärkeä palvelu niille, joilla on vaikeuksia taloutensa kanssa. Talous- ja velkaneuvonta on pahasti ruuhkautunut taantuman myötä, ja tälle vuodelle talous- ja velkaneuvonnan määrärahoja on nostettu 500 000 eurolla. Nuorten osalta taloustiedon opetus ja muu ennaltaehkäisevä toiminta on erityisen tärkeää, etteivät he urautuisi vuosien tai vuosikymmenten velkaongelmiin. Oikeusministeriö ja Valtakunnanvoudinvirasto seuraavatkin tarkasti nuorten velkaantumisen kehittymistä.

Maksuhäiriöpolitiikan tavoitteet voidaan pelkistäen todeta seuraavasti: meidän on turvattava saatavien tehokas perintä mahdollisimman pienin kustannuksin ja samalla huolehdittava siitä, että velkaantumisesta - erityisesti ylivelkaantumisesta - aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jos tässä löydämme oikean tasapainon ja vielä onnistumme pitämään kustannukset alhaisina, olemme lähellä onnistunutta maksuhäiriöpolitiikkaa.

Aina on kuitenkin muistettava, että myös oikeusturvakysymykset saavat oikeanlaisen ratkaisun. Kysymys on paitsi maksuista ja niissä tapahtuvista häiriöistä, myös oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamisesta.

Inom betalningsstörningspolitiken försöker vi hitta en rimlig balans mellan effektiv indrivning och gäldenärens skydd. Detta sker genom att utveckla vår lagstifning och arbetsmetoder. En sak är också viktig och det är kostnadsnivån. Indrivning och övriga förfaranden bör skötas om till ett förmånligt pris.

Uudistuksia on tehty ulosoton lisäksi paljon muillakin maksuhäiriöpolitiikan lohkoilla. Nämä uudistukset ovat kohdistuneet nimenomaan velallisen aseman kohtuullistamiseen.

Tämän vuoden helmikuussa tulivat voimaan kuluttajansuojalain ja korkolain muutokset (HE 64/2009). Esityksellä pyrittiin erityisesti vähentämään ns. pikaluottojen aiheuttamia ongelmia.

Uudistuksen mukaan pikaluottoja markkinoitaessa on ilmoitettava luoton todellinen vuosikorko luottojen hintavertailun helpottamiseksi. Väärinkäytöksien ehkäisemiseksi kuluttajansuojalakiin otettiin säännös siitä, että luotonantaja on velvollinen tarkistamaan lainanhakijan henkilöllisyyden.

Lisäksi kuluttajansuojalakiin otettiin "yökielto", toisin sanoen kiellettiin pikaluottojen maksaminen kuluttajalle myöhään illalla tai yöllä. Myös luottokiskontaa koskeva rikoslain säännös ajanmukaistettiin.

Merkittäväon myös korkolain muutos: viitekorkoa korkeampaa korkoa kulutusluotolle lasketaan vain puolen vuoden ajalta eräpäivästä laskettuna (tai tuomiosta laskettuna, jos tuomio annetaan ennen ko. ajanjakson päättymistä). Tällä tavoin pyritään ehkäisemään korkean viivästyskoron aiheuttamaa ylivelkaantumista.

Edellä mainitun uudistuksen "jatko-osa" on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Kyseessä on esitys (HE 24/2010), joka liittyy kulutusluottodirektiivin täytäntöönpanoon. Esityksen mukaan kuluttajalle on ennen luottosopimuksen tekemistä annettava keskeiset luottoa koskevat tiedot. Lisäksi kuluttajansuojalakiin lisättäisiin säännökset muun muassa hyvästä luotonantotavasta, luotonantajan velvollisuudesta arvioida kuluttajan luottokelpoisuus sekä velvollisuudesta antaa tietoja luottosopimuksen kuluessa.

Jatkona edelliselle pikaluottouudistukselle edellä mainitussa esityksessä ehdotetaan, että kuluttajaluottoja saisi tarjota vain luotonantajarekisteriin merkitty luotonantaja. Tämä rekisteröintivelvollisuus koskisi myös pikaluottofirmoja.

Moni edellisen laman ajan velallinen koki lopullisen helpotuksen, kun kuluvan vuoden huhtikuun alussa tuli voimaan lain muutos, jonka mukaan lopullisesti vanhentuneet velat poistetaan maksuhäiriörekisteristä. Uudistuksella pyritään edistämään velallisen taloudellisen toimintakyvyn palautumista.

Ja toissapäivänä, tiistaina, lakivaliokunnassa aloitettiin velkajärjestelyä koskevan hallituksen esityksen (HE 52/2010) käsittely. Tämä esitys koskee maksuohjelman normaalikeston lyhentämistä viidestä vuodesta kolmeen vuoteen. Niin sanottu nollaohjelma pysyisi kuitenkin 5 vuoden mittaisena, samoin maksuohjelma, joka on vahvistettu velkajärjestelyn esteestä huolimatta.

Maksuohjelman lyhentämisesitys on viime syksynä asetetun velkajärjestelytyöryhmän ensimmäinen vaihe. Työryhmä jatkaa vuoden loppuun työtään muun muassa velkajärjestelyn yksinkertaistamiseksi ja yrittäjyyden paremmaksi huomioon ottamiseksi velkajärjestelyssä.

Ulosotossakin on monin tavoin näkyvissä pyrkimys velkaantumisen haittojen minimointiin: muun muassa velallisen erottamisetu, toistuvaistulon ulosmittauksen helpotukset ja täytäntöönpanon määräaikaisuus ovat keskeisiä velallisen näkökulmasta.

Samaan aikaan hallitus on hyvin sitoutunut talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan ja on panostanut siihen. Joulukuussa 2009 hyväksytyssä valtioneuvoston periaatepäätöksessä linjattiin 18 vuosina 2010-2011 toteutettavaa hanketta, joilla torjutaan harmaata taloutta ja talousrikollisuutta.

Yksi keskeisimpiä linjauksia on ns. käännetyn arvonlisäverojärjestelmän toteuttaminen rakennusalalla. Järjestelmällä uskotaan valtion verokertymien parantuvan merkittävästi ja työn vähentyvän syyttäjä- ja tuomioistuinlaitoksissa. Ajatuksena on, että ostaja maksaa arvonlisäveron, ja näin veronkierto vähenee. Hallituksen esitys asiassa annettiin huhtikuussa.

Lisäksi pyritään selvittämään mahdollisuuksia talousrikosten käsittelyaikojen lyhentämiseksi tuomioistuimissa ja eräitä muita lainsäädännön tarkistustarpeita mm. esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilainsäädännön alueilla sekä rahanpesua koskevissa kysymyksissä.

Perinnän alueella olemme lähteneet siitä, että samalla kun velvoitteistansa huolehtivien asemaa on helpotettu, panostetaan perintään siellä, missä velvoitteita yritetään pakoilla ja omaisuutta siirtää velkojien saavuttamattomiin. Ulosoton sähköisen asioinnin maksimoinnilla pyritään siirtämään henkilökunnan työpanosta vaativan perinnän ja erikoisperinnän suuntaan.

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelma edellyttää oikeusministeriön tänä vuonna valmistelevan toimenpiteet erikoisperinnän laajentamiseksi koko maan alueelle. Talousrikostorjunnan näkökulmasta on erittäin tärkeää, että rikoksen tuottama hyöty saadaan pois rikollisilta, sillä ammattimainen rikollisuus vaatii pääomia toimiakseen kuten mikä tahansa liiketoiminta. Ketjussa on monta toimijaa esitutkinnasta syyteharkinnan kautta oikeudenkäyntiin, mutta emme saa unohtaa sen viimeistä lenkkiä, täytäntöönpanoa, koska sen pettäessä koko prosessi jää suoritusvelvollisuuden osalta vain suosituksen luontoiseksi.

Erikoisperintä on meillä organisoitu omaksi toiminnakseen vain Helsingissä ja Rovaniemellä. Siihen panostaminen näyttäisi kuitenkin kannattavan monestakin syystä: se toteuttaa oikeutta, se kasvattaa ennaltaehkäisevää vaikutusta ja lisää velkojien kertymiä. Ulosoton keräämästä rahatuloksesta n. 40-45 prosenttia päätyy valtiolle, enimmäkseen verohallinnolle, mutta myös mm. sakkojen ja ulosottomaksujen muodossa.

Erikoisperinnän tulokset vaihtelevat eri vuosina riippuen lähinnä monien valitusprosessien valmistumisesta, mutta tulokset jo nykyisellään ovat yleensä kymmeniä miljoonia euroja vuodessa, mikä on moninkertaisesti yli toimintaan satsatun kustannuksen. Näitä kertymiä ei normaaliperinnässä yleensä olisi saatu. Tämän toteuttaminen vaatii vielä tarvittavan rahoituksen varmistamisen. Suunnittelutyötä varten on jo asetettu yhteinen Valtakunnanvoudinviraston ja oikeusministeriön työryhmä.

Regeringen har betonat betydelsen av bekämpning av ekonomisk brottslighet och den svarta ekonomin. I detta syfte godkände regeringen ett principbeslut, som innebär olika åtgärder för att minska dessa problem. Ministeriet kommer till exempel att utreda de åtgärder som behövs för att få utsökningens specialindrivning utvidgad till hela landet. En viktig sak är också en så kallad omvänd skyldighet till mervärdesskatt, där regeringens proposition gavs till riksdagen i april.

De internationella kontakterna har varit nära och täta till de nordiska länderna, speciellt till Sverige, som i så många hänseenden liknar vårt samhälle, något som inte är att undra på om vi tänker på vår gemensamma historia under över sexhundra år och det myckna samarbetet därefter. Våra representanter är dock kända även på längre håll. Ett stort samarbetsprogram har vi också med Ryssland.

The key questions of the payment default policy are to a large extent similar in different states, and their significance is even more emphasised during the recession. The objective of the payment default policy is to effectively collect the receivables for as low cost as possible and, at the same time, to ensure that damages caused by the incurring of a debt are kept to the minimum. Cooperation in combating the grey economy and dialogue in order to develop the activities are important in the globalising world of today. I am happy to see the representatives of our neighbouring states here to day and I wish you a pleasant stay in Finland.

Ulosotto on merkittävä oikeushallinnon toimija ja yhteiskunnallinen välttämättömyys. Yhdessä oikeudenkäynnin kanssa se muodostaa yhteiskunnan oikeussuojajärjestelmän, jonka olemassaoloon luottoyhteiskunta ja talouselämä tukeutuvat. Valtaosa maksuhäiriöiden hoitoon käytetyistä resursseista ohjataan ulosottolaitoksen toiminnan ylläpitämiseen. Kun otetaan vielä huomioon, että ulosottolaitoksen menoista noin 60 prosenttia katetaan käyttömaksuilla eli ulosottomaksuilla, voidaan todeta, että valtiolle tämän oikeudenhoidon ylläpito on kohtuullisen halpaa.

Ulosottotoimi on toteuttanut tehtäväänsä varsin hyvin. Uusien säännösten myötä oikeusturvataso on hyvin hoidettu, eikä ulosottokäytännöstä kantaudu tässä suhteessa erityistä negatiivista palautetta. Ulosoton asiamääriin verrattaessa palaute on jopa yllättävän vähäistä. Samaan aikaan perimistulos on parantunut vuosi vuodelta.

Meillä kuten mm. Ruotsissa ja Venäjälläkin ulosotto on valtion toimintaa. Perustuslakimme mukaan merkittävää julkisen vallan käyttöä ei saa luovuttaakaan valtion orgaanien ulkopuolelle. Ulosottotoimen yhteiskunnallinen merkitys, suuret volyymit ja voimakas pakkokeinovalikoima tekevät siitä myös alan, jonka toimintaa yhteiskunnassa seurataan - ja tulee seurata.

Valtakunnanvouti totesi joskus, että kun ei ihan hirveästi julkisuudessa riepotella, niin silloin meillä asiat ovat aika hyvin. Tähän on helppo yhtyä, ja myös tällä mittarilla ulosotto on ollut menestyksekäs.

Kiitos paljon, hyvät voudit, työpanoksestanne ja toivon teille antoisia voutipäiviä.