Oikeusministeri Antti Häkkäsen puhe Sulkavan vankilan 30-vuotisjuhlassa 4.9.2017

Oikeusministeriö 4.9.2017 16.32
Puhe

Arvoisa juhlaväki,

Vietämme Suomessa tärkeää vuotta, Suomi 100-juhlavuotta. Juhlistamme tänä vuonna myös toista asiaa: keskitetty vankeinhoito täyttää 150 vuotta. Tämä Sulkavan vankilan 30-vuotisjuhla sopii hyvin osaksi tätä juhlavuotta.

Oikeusministeriön työssä Suomi 100 -juhlavuonna keskeistä on oikeusvaltion vahvistaminen Suomessa ja kansainvälisissä yhteyksissä oikeusvaltiokehitykseen huomion kiinnittäminen.

Tänä juhlavuonna on erityisen tärkeää, että oikeusministeriö vaikuttaa siihen, että ihmis- ja perusoikeudet toteutuvat Suomessa. On tärkeää korostaa, että myös vapautensa menettäneet säilyttävät perusoikeutensa, jollei niitä ole lainsäädännössä täsmällisesti mainituilla perusteilla rajoitettu esimerkiksi turvallisuuden tai valvonnan vaatimista syistä.

Oikeusministeriö on työskennellyt aktiivisesti kriminaalipolitiikan sääntelyn kehittämisessä ja jatkaa tätä koko ajan. Hallituksen esitys tutkintavankeuden vaihtoehdoista ja järjestämisestä on eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan tutkintavankeuden uusina vaihtoehtoina sähköisesti valvottua matkustuskieltoa ja sähköisesti valvottua tutkinta-arestia. Esitykseen sisältyvät myös säännökset, joiden mukaan tutkintavangit siirrettäisiin poliisin tiloista vankilaan nykyistä nopeammin vastauksena kansainvälisten valvontaelinten pitkään jatkuneeseen arvosteluun, ja johon myös eduskunnan oikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 aikana.

Suomi on Euroopan huippumaita mitä tulee kansalaisten oikeuslaitosta kohtaan tuntemaan luottamukseen. Oikeusjärjestelmää kehitetään avoimesti ja yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa: on tärkeää saada tietoa seuraamusjärjestelmän toiminnasta ja kuulla säädösvalmistelussa eri tahoja. Merkittävistä oikeuspoliittisista kysymyksistä on välttämätöntä käydä avointa keskustelua asianmukaisen tutkimustiedon perusteella. Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti julkisti kesäkuussa kansalaisten oikeustajua selvittäneen tutkimuksen. Oikeusministeriön näkökulmasta tutkimuksen tulokset sisälsivät neljä tärkeää viestiä.

Ensinnäkin: Tuomarit ja väestö ovat arvioissaan yhdensuuntaisia. Esimerkiksi ehdotonta vankeutta eli ankarinta rangaistuslajia kannatetaan kokonaisuutena yhtä paljon sekä väestön että tuomarien piirissä.

Toisaalta tutkimuksen perusteella ei voida tunnistaa yhtä yleistä oikeustajua, vaan käsitykset rangaistuksista vaihtelevat.

Kolmanneksi: Tutkimuksen mukaan väestö kannattaa erilaisia yhdyskuntaseuraamuksia. Tuomareiden vastauksissa korostuvat ehdollinen ja ehdoton vankeus, väestö sitä vastoin painottaa enemmän yhdyskuntapalvelua ja valvontaa.

Neljänneksi: Väestön näkemyksen mukaan selvästi suosituimmat rikoksentorjunnan muodot ovat nuorisotyön tehostaminen sekä perheiden ongelmiin puuttuminen. Tuloksissa nousee esiin myös päihdekuntoutus. Vankiloiden lisärakentaminen sai kaikkein vähiten kannatusta eri rikoksentorjunnan keinoista.

Oikeusministeriössä on syksyllä aloitettu johtopäätösten arviointi tutkimuksen jälkeen. Tarkoituksena on erityisesti arvioida väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistusasteikkoja ja seuraamusjärjestelmän kehittämistä. Nyt tarvitaan täsmätoimia kaikista vakavimpiin tapauksiin. Oikeusministeriössä on käynnistetty ja valmisteilla seuraamusjärjestelmään liittyen useita toimia. Kesäkuussa julkistettu tutkimus antaa näille tukea ja vauhtia.

Eduskunnassa on käsiteltävänä yhdistelmärangaistusta koskeva esitys, joka koskee kaikista vaarallisimpia vakavien rikosten uusijoita. Yhdistelmärangaistus koostuisi vankilassa suoritettavasta osasta ja sitä seuraavasta vuoden pituisesta valvonnasta, joka sisältäisi muun muassa päihteettömyyteen ja sähköiseen valvontaan liittyviä valvontamääräyksiä. Uudistuksella pyritään vähentämään korkean riskitason omaavien pitkäaikaisvankien vapautumiseen liittyviä riskejä.

Oikeusministeriössä on käynnistetty myös työ, jossa tarkastellaan, miten ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksia voidaan kehittää niin, että rangaistus tehostuisi ja vaikuttavuus lisääntyisi entisestään.

Lisäksi oikeusministeriössä on selvitetty tarvetta tarkistaa vankeinhoidollisia ensikertaisuussäännöksiä. Pyrimme löytämään kriminaalipoliittisesti hyväksyttäviä ja vaikuttavia keinoja hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Järkevin vaihtoehto ei välttämättä ole ehdonalaisen vapauttamisen määräaikasäännösten muuttaminen.

Oikeusministeriössä tullaan vielä laatimaan syksyn aikana arviomuistio, jossa arvioidaan erityisesti väkivaltarikosten ja vakavimpien lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia hallitusohjelman mukaisesti. Tässä yhteydessä on tärkeää tuoda esille se, että oikeusministeriössä tehdään myös paljon muuta kuin lainsäädäntötyötä. Seuraamuksista on mahdollista tehdä vaativampia ja vaikuttavampia kehittämällä niiden sisältöä. Kokonaisuuden kannalta merkittävää on myös rikosten ennaltaehkäisyn keinot. 

Oikeusministeriö pyrkii aktiivisesti lisäämään yhteiskunnan turvallisuutta parantamalla rangaistusta suorittavan edellytyksiä rikoksettomaan elämään. Tässä työssä te olette avainasemassa. Rikoksentekijöille suunnatut kuntouttavat toimet ovat seuraamusjärjestelmän ydintoimintaa. Myös rangaistusten täytäntöönpanotoimien vaikuttavuutta tulee arvioida.

Vankien osalta tämä tavoite tarkoittaa muun muassa sitä, että vankilassa aloitetut tukitoimet ja palvelut jatkuvat siviilissä. Yhteiskuntaturvallisuuden kannalta on tärkeää, että vapautumista suoraan suljetuista vankiloista vähennetään. Edelleen on tärkeää, että vangit vapautuvat suunnitelmallisesti, hallitusti avolaitoksen tai valvotun koevapauden kautta. 

Oikeusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa yhtenä keskeisenä tavoitteena on lisätä toiminnan poikkihallinnollisuutta. Strategisena tavoitteena on kehittää vankien koulutusta ja kuntoutusta osana yhteiskunnan normaalipalveluja. Tämän hallituskauden aikana keskeisimmät toimenpiteet liittyvät vankien koulutuksen turvaamiseen koulutusuudistuksissa sekä vankien ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavien tarpeiden huomioimiseen sote- ja maakuntauudistuksessa. Poikkihallinnollista yhteistyötä tulee jatkaa myös rangaistusta suorittavien asunnottomuuden vähentämiseksi.

Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi hallituksen kärkihankkeista. Uusi laki tulee voimaan vuoden 2018 alussa. Oikeusministeriö on osallistunut reformin valmisteluun vankilaopetuksen osalta. Vankilaopetuksen kannalta merkittävää on se, että jatkossa koulutuksen järjestäjät saavat vankiopiskelijoiden opetuksesta korotetun perusrahoituksen. Vankilaopetuksen järjestämislupaa haetaan erikseen. Tavoitteena on motivoida vankiloita ja koulutuksen järjestäjiä pitkäjänteiseen yhteistyöhön sekä parantaa koulutuksen järjestäjien taloudellisia edellytyksiä vankien kouluttamiseen.

Riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut vankeusaikana ja sen jälkeen ovat ehdoton edellytys rikos- ja vankilakierteen syntymisen ehkäisemiseksi. Vankiterveydenhuollon tehtävien siirrosta THL:n alaisuuteen on saatu positiivista palautetta. Tulevina vuosina tullaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan kanssa arvioimaan mm. vankien mielenterveystyön ja sosiaali- ja päihdetyön kehittämistarpeita. Vangeilla todetut mielenterveyden ongelmat ovat nousseet kymmenkertaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana, lähes 6 prosentilla kaikista vankeusrangaistukseen tuomituista on jokin vakava psyykkinen häiriö. Oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyötä tullaan tässä asiassa vahvistamaan, jotta mielenterveyshoitoon ja hoitojatkumoihin liittyvät tarpeet tulisivat nykyistä paremmin huomioitua vankeuden aikana ja ehdonalaisen vapauttamisen yhteydessä.

Vankien erityiset ja monialaiset palveluntarpeet on tärkeä huomioida myös sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä laadittavissa maakuntastrategioissa ja niiden sisältämissä palvelulupauksissa. Tämä edellyttää Rikosseuraamuslaitoksen yksiköiden aktiivista alueellista verkostoitumista tulevaisuuden yhteistyökumppaneina toimivien maakuntien suuntaan.

Hallitusohjelma ei sisällä kirjauksia vankilaverkon osalta. Rikosseuraamuslaitoksen toimintaedellytykset nykyisessä laitosrakenteessa on turvattu valtiontalouden kehyksissä. Oikeusministeriö on sitoutunut viemään eteenpäin tämän hallituskauden aikana Hämeenlinnan naisvankila-, Keravan avovankila- ja Jyväskylän uudisrakennushankkeita. Lisäksi oikeusministeriö on antanut Rikosseuraamuslaitokselle toimeksiannon valmistella Pohjois-Suomen suljettujen vankipaikkojen pysyvää ratkaisua. Päätösten aika on lokakuun jälkeen, kun olemme saaneet Rikosseuraamuslaitoksen ehdotuksen. Meillä on myös tiedossa, että vankiloiden huono kunto on merkittävä toiminnallinen ja taloudellinen riski, johon pitää varautua yli hallituskauden mittaisessa suunnittelussa.

Rikosseuraamuslaitoksen resurssitilanne näyttää vakaalta ensi vuoden budjetin osalta. Rikosseuraamuslaitoksen toimenpiteillä on suuri merkitys yhteiskuntaturvallisuuden kannalta. Sisäisen turvallisuuden edellyttämän suorituskyvyn parantamiseksi hallitus toteuttaa toimenpiteitä, joilla vastataan muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksiin. Vankilaradikalisoitumisen ehkäisy on yksi Rikosseuraamuslaitoksen strategisista tavoitteista yhteiskunnan turvallisuuden lisäämiseksi. Vantaan vankilassa toteutetun pilottiprojektin toiminta pitää vakinaistaa ja toimintamallia vankilaradikalisoitumisen ennaltaehkäisyyn ja tunnistamiseen kehittää myös muissa vankiloissa. Hallitus kohdisti tähän tärkeään työhön lisärahoitusta viime viikon budjettiriihessä.