Oikeusministeri Tuija Brax eduskunnan lähetekeskustelussa; Hallituksen esitys vakuutusoikeuslain muuttamisesta 7.12.2010

Oikeusministeriö 7.12.2010 22.00
Puhe -

Arvoisa puhemies,

Luottamus tuomioistuinten toimintaan on oikeusvaltion keskeisin elementti. Luottamusta tuomioistuimiin voidaan edistää ennen kaikkea toimivalla prosessilainsäädännöllä. Prosessisäännösten tulee ohjata oikeudenkäyntiä siten, että asian käsittely on avointa ja vuorovaikutteista ja asiat tulevat hyvin selvitetyksi oikeuden- ja lainmukaisen ratkaisun takaamiseksi.

Vakuutusoikeuden lääketieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin ratkaisuihin on kohdistunut paljon kritiikkiä. Muutoksenhakijat eivät ole luottaneet ratkaisuihin, jotka ovat poikenneet heitä hoitaneiden lääkäreiden kannanotoista. Koska vakuutusoikeuden lääkärijäsenten kannanotot jäävät tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piiriin, ratkaisun lopputulos voi olla muutoksenhakijalle yllätyksellinen.

Arvoisa puhemies,

Tämän oikeusturvaongelman poistamiseksi vakuutusoikeuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vakuutusoikeudessa otetaan käyttöön asiantuntijalääkärijärjestelmä. Asiantuntijalääkärit toimisivat tuomioistuimen ulkopuolisina asiantuntijalausuntojen antajina. Muutoksenhakija voisi esittää asiantuntijalääkärin lausunnon hoitavalle lääkärilleen ja esittää siitä kommentteja vakuutusoikeudelle ennen asian ratkaisua.

Vakuutusoikeuden kokoonpanoissa säilyisivät edelleen lääkärijäsenet. Heillä on lääketieteellinen asiantuntemus arvioida asiaa asiantuntijalääkärin lausuntojen ja muiden lääkärinlausuntojen perusteella.

Menettely, jossa prosessin aikana hankitaan ulkopuolisen asiantuntijalääkärin lausunto edistää myös vakuutusoikeuden päätösten perustelujen tasoa. On selvää, että erityisesti niissä tilanteissa, joissa ulkopuolisen asiantuntijalääkärin lausunto on muutoksenhakijalle myönteinen, mutta vakuutusoikeus päätyy muutoksenhakijalle kielteiseen ratkaisuun, esitettyä näyttöä on ratkaisun perusteluissa arvioitava avoimesti ja tarkasti.

Vakuutusoikeuden käsittelyn avoimuutta lisättäisiin myös lääkärijäsenten ja muiden asiantuntijajäsenten samoin kuin asiantuntijalääkäreiden nimittämismenettelyyn liitettävällä sidonnaisuuksien ilmoittamisella. Näin voidaan varmistua siitä, ettei asian ratkaisijana tai lausunnon antajana toimi henkilö, jonka puolueettomuus voi vaarantua tai edes näyttää vaarantuvan.

Arvoisa puhemies,

Vakuutusoikeudessa käsiteltävät asiat ovat asianosaisille tärkeitä ja ratkaisu vaikuttaa usein koko elämänkaareen. Tällaisissa asioissa ratkaisun odottaminen on asianosaiselle varsin piinallista.

Suuresta asiamäärästä huolimatta vakuutusoikeuden käsittelyaikoja on pystytty lyhentämään, mutta ei vielä riittävästi. On etsittävä keinoja lyhentää käsittelyaikoja resursseja lisäämättä ja oikeusvarmuutta vaarantamatta. Hallinto-oikeuksissa hyväksi keinoksi on osoittautunut ns. joustavien kokoonpanojen käyttö.

Vastaavasti esitetään vakuutusoikeuteen yhden ja kahden jäsenen kokoonpanon käyttöönottoa. Yksijäsenisessä kokoonpanossa käsiteltäisiin oikeudellisesti ja näytön arvioinnin kannalta selkeitä ja yksinkertaisia asioita. Lainoppineen ja lääkärijäsenen muodostamassa kahden jäsenen kokoonpanossa puolestaan ratkaistaisiin laissa tarkemmin rajattuja asioita, joista molemmat jäsenet ovat yksimielisiä.

Sekä yhden että kahden jäsenen kokoonpanoissa käsiteltävät asiat voidaan kuitenkin aina siirtää tavanomaisen peruskokoonpanon ratkaistavaksi. Oikeusturva säilyy siten korkealla tasolla, mutta rajalliset henkilöstöresurssit voidaan kohdentaa oikealla, tuloksellista työtä tukevalla tavalla.

Myös työoloja ja yritystoimintaa sekä sotilasvamma-asioita tuntevien jäsenten osallistumista ratkaisukokoonpanoihin vähennettäisiin jonkin verran. Asiantuntijajäsenet olisivat kuitenkin edelleen mukana aina kun käsitellään yksilön oikeusturvan kannalta merkittävimpiä asioita, kuten muun muassa oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Ratkaisukokoonpanoa voitaisiin edelleen kaikissa nykylainsäädännön mukaan asiantuntijakokoonpanossa käsiteltävissä asioissa täydentää asiantuntijajäsenillä, mikäli asian laatu sitä edellyttää. Tältäkin osin siis kysymys on siitä, että kohdennetaan asiantuntijaosaaminen niihin asioihin, joissa sitä tosiasiallisesti tarvitaan.

Asiantuntijajäsenten vähentämisen vaikutuksia tultaisiin oikeusministeriön toimesta tarkoin seuraamaan ottaen huomioon muiden alan toimijoiden näkemykset. Lain toimivuus otettaisiin erityistarkasteluun viimeistään kahden vuoden kuluttua sen voimaan tulosta.

Arvoisa puhemies,

Lakiehdotukseen sisältyy vielä muutama tärkeä lainkäytön toimivuutta käytännön työssä edistävä ehdotus.

Ensinnäkin asia voitaisiin kaikkien ratkaisukokoonpanon jäsenten ollessa siitä yksimielisiä ratkaista muodollista istuntoa järjestämättä. Tämä järjestely tehostaa ratkaisutoimintaa ja poista sen merkittävän epäkohdan, että nykyisin asian ratkaiseva asiantuntijajäsen ei aina ole ollut sama, joka on asiakirjakierron aikana lausunut asiasta. Tämä on ollut omiaan herättämään epäluottamusta muutoksenhakijoissa. Ratkaisun tekijänä on voinut olla eri lääketieteellisen alan asiantuntija kuin mistä asiassa on kysymys. Myös lääkärijäsenten virkavastuun osalta tilanne on ollut varsin ongelmallinen. Muodollisista istunnoista luopuminen yksimielisissä asioissa, selkiyttäisi tilanteen tältä osin.

Vakuutusoikeudessa käsiteltäviä asioita on viivyttänyt myös se, että uutta selvitystä toimitetaan moneen kertaan prosessin kuluessa. Asian käsittelyn keskittämiseksi ehdotetaan, että kirjallinen tai suullinen selvitys voidaan jättää huomioon ottamatta, jos se saapuu asian ratkaisupäivänä tai sen jälkeen. Tällöinkin luonnollisesti aina arvioidaan selvityksen merkitys asian ratkaisun kannalta. Muutoksenhakijoita myös informoitaisiin mahdollisuudesta jättää lisäselvitys huomioon ottamatta. Samalla annettaisiin arvio käsittelyajasta sekä ohjeet lisäselvityksen antamisesta.

Osin asetuksen tasolla olevat säännökset vakuutusoikeuden esittelijän toimimisesta ratkaisukokoonpanon jäsenenä nostettaisiin kokonaan lain tasolle. Tässä yhteydessä tarkasteluun otettaisiin myös perustuslaillinen näkökulma esittelijän toimimiseen ratkaisukokoonpanon jäsenenä. Lisäksi ehdotus sisältää joitakin muita vähäisiä muutoksia.

Arvoisa puhemies,

Ehdotetut toimenpiteet kokonaisuutena tarkastellen tehostavat vakuutusoikeuden lainkäyttöä, kohdentavat resursseja oikein ja näkyvät ennen kaikkea siinä, että pystytään paremmin vastaamaan kansalaisten oikeusturvaodotuksiin.

Lainsäädäntöä parantamalla voidaan tukea oikeusoloiltaan ennustettavaa yhteiskuntaa, jossa yksityinen ihminen voi luottaa asiansa käsittelyyn kohtuullisessa ajassa ja oikeusvarmasti siten, että ratkaisu ei ole yllätyksellinen. Tällöin on voitava ennalta arvioida valituksen menestymismahdollisuuksia avoimen prosessin valossa. Avoimen ja toimivan prosessin tuloksena vakuutusoikeuden ratkaisu on ymmärrettävä ja perusteltu, vaikka se ei aina olisikaan muutoksenhakijan toiveen mukainen.