Blogit

Aarne Kinnunen: Korruptioriskit näkyviin!

Julkaisupäivä 28.11.2016 13.27 Blogit OM

Aarne Kinnunen: Korruptioriskit näkyviin!

Korruptiolla on globaalisti vakavia seurauksia sekä yhteiskunnallisesti että yksilötasolla. Korruptio hidastaa taloudellista kehitystä, lisää eriarvoisuutta ja ympäristötuhoja sekä heikentää demokratiaa. Se vaikeuttaa ihmisten mahdollisuuksia saada palveluja ja elää tasa-arvoista, hyvää ja turvallista elämää. Tuoreen Euroopan Parlamentin tilaaman tutkimuksen mukaan korruption hinta EU:ssa nousee olla jopa 990 miljardiin euroon vuodessa, jos myös epäsuorat vaikutukset otetaan huomioon. Eräiden näkemysten mukaan tällä hetkellä Afrikassa tapahtuva korruptio heikentää mantereen kehittymismahdollisuuksia enemmän kuin orjuus siirtomaavallan aikoina.

Suomalaiset pitävät itseään suoraselkäisinä ja rehellisinä ja usein ajatellaan, ettei maassamme juuri esiinny korruptiota. Korruption käsitettäkin käytetään hieman epäselvästi ilmaisemaan miltei mitä tahansa kähminnältä vaikuttavaa toimintaa. Totta onkin, että kansainvälisissä vertailuissa korruptio näyttää meillä vähäiseltä. Suomessa ei juuri esiinny katutason korruptiota, jossa esimerkiksi poliisi, lääkäri tai opettaja ottaisi vastaan lahjuksia ansiotasonsa parantamiseksi.

Täysin korruptiosta vapaita maita ei ole ja tämä pätee myös Suomeen. Suomessa tapahtuvasta korruptiosta tiedetään vähän, koska korruptiorikollisuus on pääosin piilorikollisuutta eikä kaikki korruptiivinen toiminta ole rikosoikeudellisesti rangaistavaa. Tästä huolimatta korruptiota esiintyy monella alalla ja kontekstissa. Keskeisimmät riskialueet ovat rakennusala, julkiset hankinnat ja tarjouskilpailut, yhdyskuntasuunnittelu sekä poliittinen rahoitus ja päätöksenteko. Korruptiolle alttiita areenoita ovat myös ulkomaankauppa, kehitysyhteistyö ja urheilu. Riskit korostuvat julkisen ja yksityisen päätöksenteon rajapinnassa. Korruptio ilmenee usein epäeettisten etuuksien antamisena tai ottamisena, eturistiriitoina ja suosimisena sekä epäeettisenä päätösten valmisteluna muodollisten päätöksentekorakenteiden ulkopuolella. Suomessa esiintyvälle korruptiolle on usein ominaista se, että toimitaan muodollisesti lain mukaan mutta silti epäeettisesti.

Korruptioriskit on syytä nostaa näkyviin erityisesti näinä aikoina, kun tehdään merkittäviä yhteiskunnallisia päätöksiä julkisten palvelujen ja niiden rahoituksen uudelleen järjestämiseksi. Sote ja maakuntauudistus luo täysin uudenlaisia julkisen ja yksityisen sektorin rajapintoja. Julkisten palvelujen yhtiöittäminen lisää korruptioriskejä. Kuntien tuottamien palvelujen hankinnat ovat siirtyneet yhä laajemmin kuntakonsernien tytäryhtiöille, jotka toimivat osakeyhtiölain puitteissa. Julkisuuslaki ei koske osakeyhtiöitä. Hyvä hallinto, julkisuus ja virkavastuu julkisissa palveluissa tulee turvata myös jatkossa.

Keskustelua ovat viime vuosina herättäneet myös poliittiset virkanimitykset, karenssiajat ennen siirtymistä uuden työnantajan palvelukseen, vaalirahoituksesta raportoiminen, tarve lobbauksen avoimuuden lisäämiseksi sekä erilaiset eturistiriitatilanteet. Parhaillaan suunnitellaan toimia korruptiosta ilmoittavien suojelun parantamiseksi.

Korruption vastainen yhteistyöverkosto on laatinut luonnoksen korruption vastaiseksi strategiaksi. Strategia on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Se sisältää tilannekatsauksen ja toimenpidesuunnitelman korruptionvastaisten toimien tehostamiseksi. Strategia luo hyvän pohjan korruption ehkäisemiseksi, tietoisuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi sekä paljastamisen tehostamiseksi. Strategia on ollut lausuntokierroksella ja tavoitteena on saattaa se valtioneuvoston käsiteltäväksi lähiaikoina.

Korruption vastaista päivää vietetään 9. joulukuuta. Päivää on vietetty vuodesta 2003 lähtien, jolloin YK:n yleiskokous hyväksyi korruptionvastaisen yleissopimuksen. Korruptionvastainen yhteistyöverkosto järjestää yhdessä Helsingin Sanomien kanssa 9. joulukuuta seminaarin, jossa keskustellaan korruptiosta ja korruption torjunnasta. Määrätietoista työtä korruption torjumiseksi tarvitaan myös Suomessa.

_______________________________

Kirjottaja on apulaisosastopäällikkö oikeusministeriön kriminaalipoliittisella osastolla.

OM Oikeusblogi