Uusi eduskuntavaalitutkimus tarkastelee keväällä 2023 käytyä tiukkaa kamppailua vaalien kärkipaikasta kokoomuksen, perussuomalaisten ja sosialidemokraattien välillä. Se luo myös yleisnäkymän suomalaisten poliittiseen käyttäytymiseen ja suomalaisen demokratian tilaan. Tutkimus heijastaa niitä pidemmän aikavälin muutoksia, joita suomalainen vaalikampanjointi ja puoluejärjestelmä ovat kohdanneet 2010-luvun alkupuolelta lähtien.

Helsingin vaalipiirilautakunta on vahvistanut ehdokasasettelun vuoden 2024 europarlamenttivaaleja eli EU-vaaleja varten. Tiedot ehdokkaista löytyvät verkosta vaalien tieto-ja tulospalvelusta.

Oikeusministeriön tilaama tutkimuskatsaus kerää yhteen vuosien 2020–2023 aikana julkaistuja syrjintää käsitteleviä tutkimuksia. Raportti koostaa myös yhteen koronaepidemian väestöryhmäkohtaisia vaikutuksia.

Oikeusministeriö on julkaissut selvityksen, joka käsittelee kieliryhmien oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan perustuslain näkökulmasta. Kieliryhmillä on laaja liikkumatila kehittää ja ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Julkinen valta voi tukea kieliryhmiä esimerkiksi perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoitteen ja perus- ja ihmisoikeusmyönteisen laintulkinnan kautta.

Monet rikollisuuteen liittyvät ongelmat ovat Suomessa samoja kuin muissa Pohjoismaissa. Siksi on perusteltua etsiä myös ratkaisuja rikollisuusongelmiimme yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Ruotsin tilanne korostaa, että toimiin tulee ryhtyä ajoissa. Yhä nuoremmat ajautuvat rikosten tielle ja siksi esimerkiksi rikosten ennaltaehkäisyn täytyy alkaa aikaisin. Pohjoismainen yhteistyö myös kriminaalipoliittisissa kysymyksissä on nyt konkreettisempaa ja tärkeämpää kuin ehkä koskaan aikaisemmin.