Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson: Avoimesti etsimään uusia malleja aitoon kaksikielisyyteen
- Meidän tulee olla avoimia uusille toimintamalleille, joissa lapset kasvatetaan aitoon kaksikielisyyteen - kaksikielisyyteen, jossa sekä suomi ja ruotsi ovat itsestään selviä valintoja ja jossa myös äidinkieltä vahvistetaan onnistuneesti, sanoi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson tiistaina Kansalliskielten tukiyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa Helsingissä.
Oikeusministeri on iloinen vanhempien innostuksesta laittaa lapsensa kaksikieliseen kouluun. Helsingin Sanomien julkaiseman tutkimuksen mukaan kaksikielisen koulun valitsisi lapsilleen 55 prosenttia pääkaupunkiseudun vanhemmista.
- On selvää, että molemmilla kieliryhmillä tulee olla mahdollisuus valita koulu äidinkielensä mukaan myös tulevaisuudessa. Jos ajatuksena on yhdistää suomen- ja ruotsinkielisiä kouluja, on tärkeää ymmärtää, että vähemmistön kieli tulisi hyvin suurella todennäköisyydellä kärsimään tällaisessa tilanteessa. Tämä koskee yhtä lailla pieniä suomenkielisiä vähemmistöjä ruotsienemmistöisillä alueilla, Henriksson huomautti.
Erinomaisena käytännön esimerkkinä toimivasta kaksikielisestä koulusta ministeri nosti esiin kotiseudullaan Pietarsaaressa toimivan Ristikarin kielikylpykoulun. - Äidinkieleltään ruotsinkieliset oppilaat saavat siellä opetuksensa suomeksi, ja äidinkieleltään suomenkieliset oppilaat puolestaan saavatruotsinkielistä opetusta. Eri kieliryhmät eivät osallistu samoille oppitunneille, mutta juhlia, retkiä ja muita tapahtumia järjestetään yhdessä.
Oikeusministerin mukaan kaksi tärkeintä ruotsinkielen asemaan vaikuttavaa asiaa ovat koululaitos ja hallintoratkaisut. - Kolmas tärkeä seikka on ruotsinkielinen media. On tärkeää, että maassamme on päivälehtiä sekä radio- ja televisio-ohjelmia molemmilla kielillä. Ja totta kai valtaväestön tuki on ihan välttämätön kaksikielisyyden säilyttämisessä.
Henriksson on huolestuneena seurannut myös YLEn rahoitusta. - Kansalaiset jättävät maksamatta tv-lupamaksut jo siinä määrin, että on löydettävä uusia ratkaisuja.
Kuntauudistuksessa Henriksson kehottaa muistamaan perustuslakivaliokunnan linjauksen.
- Useasta hallintovaihtoehdosta pitäisi valita se, joka parhaiten toteuttaa kielelliset perusoikeudet. Tulevaisuuden palvelut molemmilla kansalliskielillä on turvattava ei vain teoriassa vaan myös käytännössä. Tarkka, selkeä ja kattava kielistrategia on tärkeä väline ei vain kuntauudistuksessa, vaan myös sen jälkeen, painotti Henriksson.
Oikeusministeri pitää välttämättömänä, että sekä kuntauudistuksesta että sosiaali- ja terveysalan uudistuksesta tehdään kielellisten vaikutusten arviointi. - Arvioinnin tulee olla riittävän pitkäjänteistä ja sen tulee kohdentua palveluiden toteutumiseen.
Lisätiedot: erityisavustaja Malin Brännkärr, puh. 09 1606 7520,
sähköposti: [email protected]