Pakkoavioliittojen ehkäisyä ja torjuntaa tehostetaan

Oikeusministeriössä on laadittu muistio, johon on koottu tilannetietoa pakkoavioliittojen ehkäisystä ja torjunnasta sekä suunnitelluista toimenpiteistä.

Avioliittoon pakottaminen on rikoslain mukaan rangaistavaa ihmiskauppana, törkeänä ihmiskauppana tai pakottamisena. Rangaistavaa on paitsi varsinainen pakottaminen, myös henkilön luovuttaminen, kuljettaminen, vastaanottaminen ja majoittaminen hänen saattamisekseen pakkoavioliittoon.

Muistiossa korostetaan, että viranomaisten keskinäinen yhteistyö sekä viranomaisten yhteistyö järjestöjen kanssa on tärkeää pakkoavioliittojen ehkäisemiseksi.

Ministeri Häkkänen: Pakkoavioliitojen purkamismenettelyä selvitetään

Oikeusministeri Antti Häkkäsen mukaan on tarpeen arvioida, voisiko pakottamalla solmitun avioliiton saada päättymään nykyistä kevyemmällä menettelyllä. Nykyisin myös avioliittoon pakotetun avioliiton päättäminen tapahtuu normaalin avioeromenettelyn kautta.

- Oikeusministeriössä aloitetaan nyt virkatyönä selvitys pakottamalla solmittujen avioliittojen mitätöimiseen, kumoamiseen tai purkamiseen mahdollisesti liittyvistä lainsäädäntötarpeista. Pidän tarpeellisena arvioida, voisimmeko helpottaa avioliittoon pakotetun taakkaa keventämällä tällaisissa tilanteissa avioliiton päättävää menettelyä, toteaa Häkkänen.

Ministeri Häkkäsen mukaan on selvää, että pakkoavioliitto on Suomen lain mukaan rikos.

- On lisättävä tietoa siitä, että avioliittoon pakottaminen on Suomessa rangaistavaa ja että siitä voi seurata usean vuoden vankeusrangaistus, painottaa oikeusministeri Antti Häkkänen.

- Uhrin näkökulmasta pääasia on, että tietoa rangaistavuudesta levitetään laajasti ja että rikosvastuu toteutuu. Tietoisuus lainsäädännön ehdottomuudesta voi toimia pelotteena pakkoavioliiton ja muun ns. kunniaväkivallan järjestämistä suunnitteleville.

Ministerin Häkkäsen mukaan haasteena on, etteivät viranomaiset aina miellä pakkoavioliittoa ihmiskaupaksi.

- Siksi tietoa ja ohjeistusta tarvitaan ehdottomasti lisää. Pakkoavioliitto on haasteellinen tunnistaa. Tunnistaminen on kuitenkin tärkeintä, koska ilman sitä ei ole rikosjuttujakaan. Pakkoavioliitto ei tule ilmi poliisille kuin muiden toimijoiden ilmiantamana. Myös siksi järjestöjen rooli viranomaisten ja pakkoavioliittojen uhrien välillä on tärkeä, Häkkänen sanoo

Pakkoavioliittojen tunnistamiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä

Muistion mukaan pakkoavioliittoja koskevaa ohjeistusta ja koulutusta aiotaan lisätä. Esimerkiksi toimintaohjeita akuutteihin tilanteisiin on tarkoitus levittää nykyistä suunnitelmallisemmin sekä lisätä viranomaisten yhteistyötä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa ja opetustoimessa.

Laajaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä tehdään jo nykyään osana ihmiskaupan vastaista työtä, jota sisäministeriö koordinoi. Verkostossa on mukana 28 tahoa, sekä viranomaisia että järjestöjä.

Pakkoavioliittojen ehkäisyä ja torjuntaa koskevan tilannekuvan laatiminen ja jatkotoimenpiteiden kartoitus ovat osa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelmaa 2018 - 2021. Pakkoavioliittojen lisäksi muistiossa käsitellään myös muita kunniaan liittyvän väkivallan muotoja.

Taustalla pakkoavioliittojen esiintymistä koskeva selvitys

Muistion laadinnan taustalla on Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tekemä selvitys pakkoavioliittojen esiintymisestä ja ilmitulosta Suomessa. Selvitys tehtiin oikeusministeriön pyynnöstä.

Selvitys sisälsi muun muassa tietoa pakkoavioliittojen poliisille ilmoittamisen esteistä ja viranomaisyhteistyön ja rikosprosessiketjun toimivuudesta avioliittoon pakottamista koskevissa asioissa. Selvitys nosti esiin puutteita viranomaisten tietoisuudessa, osaamisessa ja toimintamalleissa. Selvityksen mukaan viranomaisten yhteistyötä on syytä kehittää sekä ohjeistusta ja koulutusta lisätä.

Selvityksen pohjalta oikeusministeriö on käynyt keskusteluja eri ministeriöiden ja viranomaistahojen kanssa keinoista, joilla ilmiöön voidaan puuttua. Muistioon on koottu oikeusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, sisäministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Muistion ja suositusten laadintaan ovat osallistuneet myös Poliisihallitus, Maahanmuuttovirasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valtakunnansyyttäjänvirasto, Rikoksentorjuntaneuvosto, Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO), Kuntaliitto ja Helsingin kaupunki.

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Yrsa Nyman, puh. 02951 50293, ja eritysasiantuntija Katariina Paakkanen, puh. 02951 50101, sähköpostit: [email protected]