Uđâsmeijee sämitiggelaahâ naanood sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ
Haldâttâs adelij onne ovdâskoodán iävtuttâs sämitiggelaavâ nubástussân. Iävtuttâs ulmen lii ovdediđ sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášume sehe pyerediđ sämmilij jieijâs kielân já kulttuurân kyeskee jiešhaldâšem já Sämitige toimâhinnáid.
Iävtuttâs olášut Petteri Orpo haldâttâsohjelm merkkim, mon mield haldâttâs iävtuttâs sämitiggelaavâst adeluvvoo majemustáá ive 2023 loopâ räi kansliahovdâ Pekka Timosii toimâkode pargo vuáđuld oovtâsttooimâst Sämitiggijn. Meid vuáđulahâváljukodde lii vaattâm, ete sämitiggelaahân kyeskee iävtuttâs adeluvvoo ovdâskoodán tállân valjâpaje aalgâst.
Sämitige čuákkim lii tuhhiittâm moonnâm valjâpaajeest adelum iävtuttâs, mon vuáđučuávduseh láá taan iävtuttâsâst. Ráđádâlmijn Sämitiggijn lii finnejum ohtsâšibárdâs meid uđđâ iävtuttâsâst. Staatânjuolgâdusrievti äššitobdeeh onnii moonnâm valjâpaajeest adelum iävtuttâs vuáđučuávdusijd ääšimiäldásâžžân. Tääl adelum iävtuttâs nuávdit Timosii toimâkode miäldásijd vuáđučuávdusijd.
Iävtuttâsâst orroo oovtâsttoimâm- já ráđádâllâmkenigâsvuotâ lii kepidum finnejum macâttâs vuáđuld. Ton ohtâvuođâst láá sikkum sierâ sajeh, moh kyeskih sämikulttuur hiäjusmittemkiäldoid sehe vaikuttâsâi árvuštâlmân. Lasseen monâttâllâm oovtâsttooimâst lii tievâsmittum njuolgâdusâin, moi ulmen lii visásmittiđ aašij njyebžilis kieđâvuššâm eromâšávt huápulijn aašijn. Sämitigge kalga virgeomâhái asâttem meriääigi räi almottiđ jieijâs haalust ráđádâllâđ ääšist. Meriäigi kalga leđe kuáhtulâš já tast puáhtá väldiđ huámmášumán ääši huápulâšvuođâ.
Iävtuttâsân lii meid lasettum Sämitige iävtuttem tige jesânijd kyeskee siäđus. Lasseen iävtuttâs lii motomijn oosijn tärhistum já agâstâlmeh tievâsmittum. Iävtuttâs koskâsiih iävtuttâsah:
- Valjâluvâttâlmân merkkim iävtuh uđâsmittojeh. Puátteevuođâst valjâluvâttâllâm uásild lii koččâmuš tuš vuoigâdvuođâst jienâstiđ já asâttuđ iävtukkâssân Sämitige vaaljâin ige tast, ete kiäm puáhtá anneeđ sämmilâžžân. Valjâluvâttâlmân merkkim kritereh västidiččii meid Ruotâst já Taažâst aanoost orroo kielân vuáđuduvvee vuolgâsoojijd
- Jiečânâs já sorjomettum nubástusuuccâmlävdikodde toimâččij vuossâmužžân nubástusuuccâmtäässin valjâluvâttâlmân kyeskee aašijn Sämitige stiivrâ saajeest
- Virgeomâhái ráđádâllâmkenigâsvuotâ tahhoo čielgâsubbon. Oovtâsttoimâm- já ráđádâllâmkenigâsvuotâ ij valagin adde veto-vuoigâdvuođâ Sämitiigán, peic koččâmuš lii monâttâllâmnjuolgâdusâst
- Vaaljâi äigitaavluh já valjâmonâttâlmeh pyereduvvojeh il. tohâmáin sämitiggevaaljâin jienâstmist älkkeb.
Suomâ vuáđulaavâ mield sämmilijn lii jieijâs päikkikuávlust kielân já kulttuurân kyeskee jiešhaldâšem. Sämitigge oovdâst sämmilijd pargoidis kullee aašijn. Tááláš sämitiggelaahâ lii ivveest 1995 já lii iärrás lasseen valjáid lohtâseijee njuolgâdusâi uásild puárásmum. Suomâ lii finnim láittusijd OA olmoošvuoigâdvuotâsopâmušâid koccee orgaanijn sämmilij aalmuglâš- já poolitlij vuoigâdvuođâi luávkkáámist. Ko iävtuttâs olášuvá, te Suomâ lahâasâttem lii arvâlusâi mield čavos aalmugijkoskâsij olmoošvuoigâdvuotâsopâmušâi háárán já váldá huámmášumán aalmugijkoskâsii rievti tääsist tábáhtum ovdánem.
Lii tárguttâs, ete laavah puátih vuáimán 1.7. 2024.
Lasetiäđuh:
uásádâhhovdâ Johanna Suurpää, p. 0295 150 534, ovdânommâ.suhânommâ@gov.fi
lahâasâttemräđiolmooš Yrsa Nyman, p. 0295 150 293, ovdânommâ.suhânommâ@gov.fi