Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Nollalinjan avaustilaisuudessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella 19.12.2016

Oikeusministeriö 19.12.2016 18.21
Puhe

Hyvät läsnäolijat,

heikomman osapuolen suojasta huolehditaan. Näin luvataan oikeusministeriön strategiakartassa, johon on koottu keskeisimpiä lähivuosien tavoitteita ja toimenpiteitä hallinnonalallamme. Kyse on yksittäiseen kansalaiseen kohdistuvasta yhteiskunnallisesta vaikuttavuustavoitteesta.

Kuten tiedämme, tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa ilman konkreettisia toimenpiteitä. Heikomman osapuolen suojaamiseen tähtäävistä toimenpiteistä osa liittyy rikoksen uhrin aseman parantamiseen. Useita velvoitteita seuraa kansainvälisistä sitoumuksista. Oikeusministeriön toimissa korostuu rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista annettu direktiivi.

Oikeusministeriö on vastannut uhridirektiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tämän vuoden maaliskuussa voimaan tulleilla lakimuutoksilla on haluttu parantaa uhrin asemaa rikosoikeudellisessa menettelyssä. Nostan esiin kolme tärkeää muutosta: Ensinnäkin, esitutkintaviranomaisen velvollisuutta antaa asianomistajalle tietoa hänen oikeuksistaan on laajennettu. Uhrille on ilmoitettava muun muassa saatavilla olevista tukipalveluista.

Toiseksi, lakiin on lisätty säännökset asianomistajan henkilökohtaisesta arvioinnista. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää, mitä toimenpiteitä tarvitaan uhrin suojelemiseksi lisäkärsimykseltä, kun asiaa käsitellään esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Huomioon otetaan etenkin uhrin henkilökohtaiset olosuhteet ja rikoksen laatu. Arviointimenettelyllä parannetaan haavoittuvien uhrien tunnistamista ja turvataan uhrin mahdollisuus saada hyväkseen tarpeenmukaista suojaa. Uhria voidaan esimerkiksi kuulla oikeudenkäynnissä näkösuojan takaa tai videoyhteyden avulla.

Kolmanneksi, säännöksiä vangin ja tutkintavangin vapautumisesta ilmoittamisesta on tarkennettu. Tiettyjen vakavien rikosten, kuten väkivalta- ja seksuaalirikosten, uhreilla on oikeus halutessaan saada vapautumisilmoitus. Säännökset ovat sukupuolineutraaleja, mutta niillä on arveltu olevan myönteisiä vaikutuksia erityisesti naisiin kohdistuvan väkivallan, kuten lähisuhdeväkivallan ja seksuaalirikosten, uhrien asemaan.

Hyvät kuulijat,

Palaan vielä heikomman osapuolen suojaamista koskevaan tavoitteeseen. Vuoden 2016 talousarvioehdotukseen asia kirjattiin kriminaalipolitiikan puolella näin: Rikoksen uhreille tarjottavat tukipalvelut järjestetään uhridirektiivin edellyttämällä tavalla yhteistyössä sosiaali- ja terveyshallinnon ja palveluita tuottavien järjestöjen kanssa. Palvelutuotannon rahoittamiseksi otetaan käyttöön rikosuhrimaksu ja kehitetään siihen liittyvää valtionavustusjärjestelmää.

Voin ilolla todeta, että nyt ollaan avaamassa Nollalinjaa, 24/7 puhelinpalvelua lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan uhrien avuksi. Tämä aikaansaannos on seurausta järjestöpuolen osaamisesta, sitoutumisesta sekä toimivasta yhteistyöstä eri tahojen ja ministeriöiden välillä. Taustalla on myös kriminaalipoliittista innovatiivisuutta uhreille suunnattujen tukipalveluiden valtionrahoituksen vahvistamiseksi.

Kriminaalipolitiikan perusajatuksiahan on rikollisuudesta aiheutuvien haittojen ja kustannusten oikeudenmukainen jakaminen. Joulukuun alussa käyttöön otettu, lailla säädetty rikosuhrimaksu osallistaa rikoksentekijät uhrien tukipalveluiden rahoittamiseen seuraavalla tavalla:

Vankeusuhkaiseen rikokseen täysikäisenä syyllistyneiltä peritään valtiolle 40 tai 80 euron rikosuhrimaksu säädetyn maksimirangaistuksen perusteella. Yhteisösakkoon tuomituilta oikeushenkilöiltä maksu on 800 euroa. Rikosuhrimaksujen tuottoa vastaava osuus - arviolta 4,5 miljoonaa euroa - suunnataan valtion talousarvion kautta rikoksen uhrien tukipalveluita tuottaville yhteisöille. Oikeusministeriön valtionavustuksista rahoitetaan etenkin Rikosuhripäivystyksen ja Nollalinjan toimintaa. Ensin mainittu tuottaa uhridirektiivin mukaisia tukipalveluja kaikille rikoksen uhreille, jälkimmäinen tietylle uhriryhmälle kohdennettua apua, jota Istanbulin sopimus edellyttää.

Arvoisat läsnäolijat,

haluan muistuttaa, että rikoksen uhrin tuen parantamisessa tarvitaan myös hyvien käytäntöjen kehittämistä. Oikeusministeriön työryhmän ehdotus rikoksen uhrin tiedonsaantioikeuden edistämiseksi onkin saanut laajaa kannatusta. Tärkeänä pidetään etenkin tukipalveluihin ohjaamisen tehostamista ja yhteistyötä viranomaisten ja järjestöjen välillä. Oikeusministeriön puolesta lupaan, että lausunnoissa esitettyjä toiveita otetaan huomioon asian jatkokehittelyssä.

Ja loppuun vielä konkreettisempi lupaus: Nollalinja 080 005 005 lisätään ministeriömme julkaisemaan Tietoa rikoksen uhrin oikeuksista -esitteeseen. Kyseistä esitettä poliisikin käyttää asianomistajaa infotessaan, joten tieto uudesta palvelusta välittyy sitäkin kautta eteenpäin apua tarvitsevalle.