Oikeusministeri Antti Häkkäsen puhe Demokratiapäivässä Kuntatalolla 17.10.2017

Oikeusministeriö 17.10.2017 12.41
Puhe

Arvoisat Demokratiapäivän osallistujat, bästa deltagare i Demokratidagen,

Satavuotiaan Suomen demokratialla on vahvat yhteiskunnalliset perinteet. Tänäänkin, Euroopan neuvoston paikallisdemokratiaviikon valtakunnallisena demokratiapäivänä, suomalainen demokratia nauttii korkeaa arvostusta kansalaisten keskuudessa ja kansainvälisissä vertailuissa. Suomalaisen demokratian vahvuuksia ovat esimerkiksi vahva kansalaisyhteiskunta, korkea sivistystaso, epähierarkkisuus, matala korruption taso sekä sukupuolten välinen tasa-arvo. Suomalainen yhteiskunta on vakaa ja kansalaiset luottavat oikeusvaltion instituutioihin.  

Tästä huolimatta suomalaisella demokratialla on myös heikkoutensa. Suomalaisen demokratian suurimpia haasteita ovat äänestysaktiivisuuden laskeminen ja osallistumisen eriarvoistuminen. Muun muassa sukupuoli, ikä, koulutustausta, sosioekonominen asema ja asuinpaikka vaikuttavat siihen, miten aktiivisesti suomalaiset yhteiskunnallisesti osallistuvat. Nämä kehityskulut uhkaavat niin päätöksenteon legitimiteettiä kuin myös kansalaisten kokemaa luottamusta poliittisia toimijoita kohtaan. Toisaalta perinteisten osallistumismuotojen rinnalle on tullut myös uusia muotoja, joista esimerkiksi kansalaisaloite on tutkimusten mukaan edistänyt demokratian toimivuutta Suomessa.

Alueellisen, maakunnallisen ja paikallisen demokratian tilassa on tapahtumassa merkittäviä muutoksia muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleen järjestämisen sekä maakuntien perustamisen myötä.

Maakuntauudistuksen myötä Suomeen syntyy uusi hallinnon taso, itsehallinnolliset maakunnat. Itsehallinnollisten maakuntien perusta on edustuksellisessa demokratiassa, ja maakuntien ylimpänä päätöksentekoelimenä tulee olemaan suorilla vaaleilla valittava maakuntavaltuusto. Hallituksen esityksen mukaan maakuntavaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Tämä maakunnan velvoite on sisällytettävä myös palvelutuottajien sopimuksiin eli palveluntuottajien on huolehdittava toiminnassaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteuttamisesta. Myös maakuntastrategiassa tulee ottaa huomioon asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Maakunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa maakunnan toimintaan esimerkiksi aloiteoikeuden ja maakunnallisen kansanäänestyksen kautta. Maakuntien on lisäksi asetettava nuorisovaltuustot sekä vammais- ja vanhusneuvostot.  

Vireillä oleva maakuntauudistus on yksi laajimmista hallinnon uudistushankkeista Suomessa. Me ymmärrämme sen, että uudistus vaikuttaa monin tavoin kansalaisen arkeen ja osallistumiseen. Demokratian muuttuvissa rakenteissa on tärkeää, että äänestäjillä on ymmärrys siitä mitä uudistus tarkoittaa, ja mistä maakunta- ja kuntavaaleissa äänestetään sekä päätetään. 

Oikeusministeriön johdolla valmistellun valtioneuvoston demokratiapoliittisen toimintaohjelman hankkeet tukevat kunnissa ja perustettavissa maakunnissa konkreettisella tavalla osallistumisoikeuksien toteutumista, osallistumismahdollisuuksien käyttöönottoa ja hyvien käytäntöjen leviämistä.  Toimintaohjelma sisältää poikkihallinnollisia hankkeita joilla:  

  • tuetaan digitalisaatiota maakuntauudistuksessa, muun muassa rakentamalla sähköinen järjestelmä maakunta-aloitteille
  • toteutetaan sote- ja maakuntauudistuksen kansalaisviestintää, muun muassa tiedottamalla maakuntavaaleista ja niiden funktioista sekä viestimällä uusista osallistumismahdollisuuksista
  • sote- ja maakuntauudistuksen muutosvalmennuksella, jossa koulutetaan maakunnan virkamiehiä ja luottamushenkilöitä osallistumisoikeuksista ja osallistumisen perusteista.

Vapaa ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta vahvistaa koko yhteiskunnan tasolla osallisuutta, hyvinvointia ja näiden myötä yhteiskuntarauhaa.  Voidaan sanoa, että kansalaisyhteiskunta on oikeusvaltiomme perusta. Yhteiskuntarauhasta kertoo esimerkiksi se, että suomalaisten luottamus oikeusvaltion instituutioihin, kuten oikeuslaitokseen ja poliisiin, on perinteisesti ollut korkealla tasolla.

Miksi näin sitten on? Nostan tässä erityisesti esille aktiivisen kansalaisyhteiskunnan merkityksen. Kansalais- ja vapaaehtoistoiminnalla on ikään kuin ennaltaehkäisevä, yhteisöllisyyttä ja luottamusta lisäävä vaikutus. Vapaa kansalaisyhteiskunta auttaa pitämään yhä useamman mukana. Tällä on osaltaan suuri merkitys eriarvoistumisen torjunnassa.

Kansalaisyhteiskunnan merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.  Käsillä oleva maakuntauudistus muokkaa sektorien välisiä suhteita, rooleja ja kumppanuuksia kunnissa ja tulevissa maakunnissa. Kansalaistoiminnan ja järjestötyön edellytyksistä huolehtimista on pidetty uudistuksessa tärkeänä.

Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan edistämään yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja itseään koskevaan päätöksentekoon. Tämä velvoite linkittyy myös hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan väliseen vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksen edistämiseksi ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten edistämiseksi oikeusministeriön yhteydessä toimii kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE.

Neuvottelukunnassa ovat edustettuina ministeriöt, tutkijat, yrittäjät, kansalaisjärjestöt sekä vapaat kansalaistoimijat. Tämän vuoden helmikuussa valtioneuvosto asetti neuvottelukunnan kolmannelle nelivuotiselle toimikaudelleen.

Eri sektorien ja ihmisten kohtaaminen sekä vuoropuhelu ovat KANEn toiminnan ydintä. Tämä on arvokasta, sillä kansainvälisesti ajatellen vastaava yhteistoiminta ja luottamus eivät ole itsestäänselvyyksiä. Toivon, että neuvottelukunta hyödyntääkin tätä mahdollisuutta täysimääräisesti.   

Hyvät kuulijat,

Valtakunnallinen demokratiapäivä on erinomainen tilaisuus julkistaa kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANEn toimintasuunnitelma vuosille 2017–2021.

Kansalaisyhteiskunnan autonomian ja elinvoimaisuuden vahvistaminen sekä globaalien muutostekijöiden tunnistaminen muodostavat KANEn toimintasuunnitelman strategiset päätavoitteet. Tänään julkaistava toimintasuunnitelma luo katsauksen kansalaisyhteiskunnan tilaan ja toimintaympäristön muutoksiin sekä käsittelee neuvottelukunnan visiota, strategisia tavoitteita, roolia, tehtäviä ja viestintää.

Kutsun teidät kaikki tutustumaan neuvottelukunnan toimintaan ja osallistumaan kansalaisyhteiskunnan yhteiseen kehittämiseen. Toimintasuunnitelma löytyy oikeusministeriön verkkosivuilta, ja siihen voi käydä tutustumassa tänään täällä paikan päällä, aulassa oikeusministeriön esittelypisteellä.    

Ainoastaan sääntely ja hallinnolliset hankkeet eivät takaa toimivaa demokratiaa ja menestyksekästä Suomea. Demokratia edellyttää toimiakseen rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua niin asukkaiden keskuudessa kuin myös kansalaisyhteiskunnan, päättäjien ja hallinnon eri tasojen välillä. Maakunnan demokratiaa eivät muodosta vain uudistuksen tekijät ja maakunnan päättäjät, vaan kyse on asukkaista ja heidän osallistumisestaan.

Sadan vuoden ajan Suomalaista yhteiskuntaa on rakennettu yhdessä päättäen. Rakennustyö ja uudistaminen jatkuvat edelleen ja kestävä tulevaisuus vaatii laajalti osallistuvaa yhteiskuntaa. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta onkin juhlittu Yhdessä-teemalla. Juhlavuoden aikana on järjestetty demokratiatapahtumia, joilla on juhlistettu suomalaista kansanvaltaa. Näillä tapahtumilla halutaan edistää aktiivista vuoropuhelua ja demokratiasta käytävää yhteiskunnallista keskustelua.

Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan sisältyy oikeusministeriön koordinoima Suomalaisen demokratian tulevaisuuskeskustelut  -yhteistyöhanke, joka pyrkii löytämään uusia tapoja rakentavalle yhteiskunnalliselle keskustelulle. Hankkeessa järjestettävä keskustelusarja huipentuu marraskuussa eduskunnan Pikkuparlamentissa järjestettävään Tulevaisuuden kyselytuntiin, jossa kansanedustajien sijaan kansalaisilla on mahdollisuus keskustella ministereiden kanssa.  Kutsunkin erityisesti kaikki kansalaisjärjestöjä edustavat osallistujat mukaan Tulevaisuuden kyselytuntiin, jonka ohjelma julkaistaan muutaman viikon kuluttua.

Hyvä Demokratiapäivän yleisö,

Demokratian vahvuus on sen kyvyssä oppia heikkouksistaan ja kehittyä niiden myötä.  Demokratiankin täytyy päivittyä ja uudistua muuttuvissa rakenteissa.  Se vie aikaa ja resursseja. Pysyvää tulee kuitenkin olla oikeusvaltion ja demokratian periaatteiden toteutuminen kaikilla hallinnon tasoilla.

Tiedämme, että yhteiskuntamme tarvitsee rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua. Tämä demokratiapäivä onkin loistava tilaisuus keskustella yhdessä demokratiasta ja maakuntauudistuksesta.

Jag önskar er alla en trevlig demokratidag och ett intressant seminarium!

Näillä sanoilla avaan demokratiapäivän ja toivotan teille oikein mielenkiintoista ja keskustelurikasta päivää!