Heikki Paloheimo: Seppo Niemelä in Memoriam

5.10.2015

Suomalaisen kansansivistystyön ja kansalaisvaikuttamisen väkevä puolestapuhuja filosofian tohtori Seppo Niemelä kuoli 2. elokuuta Lapualla 69-vuotiaana. Hän oli syntynyt Kihniössä 19. helmikuuta 1946.

Tutustuin Seppoon opiskeluaikanani 1960-luvun lopulla ylioppilasjärjestöjen toiminnassa. Seppo oli mukana Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan, minä Turun yliopiston ylioppilaskunnan toiminnassa. Seppo oli mukava ja maltillinen mies, jolla oli vahva ihmisläheinen aatteellinen vakaumus. Opinnoistaan hän suuntautui sanomalehtien ja kansansivistystyön tehtäviin. Jo opiskeluaikana hän oli Jyväskylän ylioppilaslehden päätoimittaja 1968–69 ja sen jälkeen vuosina 1970–71 maineikkaan ylioppilaslehden päätoimittajana. Keskustan äänenkannattaja Lallin päätoimittajana hän toimi vuosina 1983–86 ja sen jälkeen Keskustan pää-äänenkannattajan, Suomenmaan päätoimittajana 1986–91.

Sepon työuran toinen osa sijoittui kansansivistystyön ja kansalaisvaikuttamisen tehtäviin.

Näissä tehtävissä hän toimi ensin Alkio-opiston opetustehtävissä 1976–82 ja sen jälkeen Suomenmaan päätoimittajakauden jälkeen Maaseudun Sivistysliiton toiminnanjohtajana ja Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön pääsihteerinä vuosina 1991–2003. Vuosina 2003–07 hän toimi valtioneuvoston kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman ohjelmajohtajana. Tässä työssä Seppo korosti voimakkaasti vapaan kansansivistystyön merkitystä aktiivisen kansalaisyhteiskunnan keskeisenä osana sekä kansalaisvaikuttamista ja demokratian kehittämistä koskevien asioiden vakiinnuttamista osaksi valtionhallinnon toimintaa. Sen työn tuloksena oikeusministeriöön on perustettu demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö, oikeusministeriön yhteyteen on asetettu kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta ja valtioneuvosto on antanut eduskunnalle valtioneuvoston demokratiapolitiikkaa koskevan selonteon. Demokratian kehittämistä koskeva työ on saanut vakiintuneen aseman maamme poliittisessa päätöksenteossa ja julkisessa hallinnossa.

Seppo oli luonteeltaan hyväntuulinen ja leppoisa, mutta vei samalla asioita määrätietoisesti eteenpäin. Nämä luonteenpiirteet tekivät hänestä yhteistyökykyisen ja hyvän verkostoitujan. Niitä taitojaan hän edelleen kehitti vuosikymmenien mittaan lukuisissa luottamustehtävissään. Sepon verkostoitumistaidot näkyivät myös kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman aikana hänen yhteistyössään meidän demokratiaa ja kansalaisvaikuttamista tutkivien politiikan tutkijoiden kanssa. Politiikkaohjelman ja tutkijoiden välinen yhteistyö oli sujuvaa ja oli omalta osaltaan vaikuttamassa siihen, että vaaleja ja niihin liittyvää kansalaisosallistumista erittelevä tutkimustoiminta on saanut vakiintuneen aseman oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön yhteydessä.

Sepon kiinnostuksen kohteet ja ajattelutapa näkyvät hyvin hänen kirjallisessa tuotannossaan. Hän kirjoitti ja toimitti kirjoja keskusta-aatteesta, alkiolaisuudesta, kansansivistystyöstä, ihmisyydestä, verkostoitumisesta ja demokratiapolitiikasta. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman päättyessä Seppo kokosi ja julkaisi omat demokratian kehittämistä koskevat teesinsä pamfletissa "Kansan vallan elvytys: kiistakirjoitus demokratiapolitiikasta". Sepolle oli tärkeätä, että otsikko oli "Kansan vallan elvytys", eikä kansanvallan elvytys. Siinä oli selvä ero.

Kirjallista työtään Seppo jatkoi vielä eläkkeelläkin. Vuonna 2011 hän väitteli Itä-Suomen yliopistossa filosofian tohtoriksi väitöskirjassa " Sivistyminen. Sivistystarve, -pedagogiikka ja -politiikka pohjoismaisessa kansansivistystraditiossa." Se kiteytti sitä avaraa osaamista, minkä hän vuosikymmenien mittaan oli työtehtävissään hankkinut.

Viime vuosina kommentoimme Sepon kanssa toimiamme Facebook-päivityksillä. Vain pari viikkoa ennen kuolemaansa hän kirjoitti Facebook-sivulleni kansallisuudesta ja monikulttuurisuudesta näin:

"Itse suomalaisuusliikkeen perillisenä ajattelen, että kansallisuus on edelleen väkevä voima. Ellei tervettä kansallisuutta ole saatavilla, saadaan sairasta. Terveen merkki on se, että kansalliset näkökohdat tasapainotetaan toisaalta ihmisoikeuksien ja toisaalta ihmiskunnan näkökulmalla. Toinen tärkeä asia tässä on mm. perustuslain takaaman monikulttuurisuuden ja monilakisuuden suhde. Oleellista on, että jokainen Suomessa asuva on kulttuurista riippumatta Suomen lakien alainen. Jos lait ovat ristiriidassa kulttuurin kanssa, tarvitaan paljon sovittamistyötä. Tämä on yksi syy siihen, miksi kannatan kansalaiskoetta, mutta niin, että sen sisältö on perustuslain ja keskeisten mm. ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevien lakien tuntemus. Näin saadaan jotakin, johon vedota, jos esimerkiksi tyttöjen alistaminen jatkuu."

Seppo jatkoi aktiivista yhteiskunnallista osallistumistaan elämänsä loppuun asti. Muistelemme Seppoa lämmöllä. Hänen kädenjälkensä suomalaisen kansansivistystyön ja demokratiapolitiikan kehittäjänä näkyy edelleen vahvana.

__________________________

Heikki Paloheimo on Seppo Niemelän ystävä 1960-luvun ylioppilaspolitiikasta alkaen ja osallistui vuosina 2003-07 Niemelän johtaman kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman toimintaan kansalaisten poliittista osallistumista erittelevän tutkimushankkeen vetäjänä.