Jyrki Jauhiainen: Kansalaiset mukaan lakien ja muiden arjen pelinsääntöjen valmisteluun - järjestöt ja valtiovalta kuuntelevat!

 fi | sv

"Suomi on näivettymisen kierteessä monista vahvuuksistaan huolimatta. - - - Päätöksenteon vaikeudet korjata rakenteita ovat syöneet uskoa tulevaisuuteen. Jäykkyydet kahlitsevat yrittäjyyttä ja luovuutta sekä latistavat ihmisten oma-aloitteisuutta ja osallistumista. Suomi on menettänyt liiallisella sääntelyllä ja hallinnoinnilla ketteryytensä ja samalla kilpailukykynsä." - ote pääministeri Sipilän hallitusohjelman tilannekuvasta.

Tekniikka, palvelutarjonta ja kansalaisten valmiudet ovat kehittyneet niin, että juuri NYT, tästä lähtien, voimme ottaa kansalaiset mukaan uudistamaan yhteisiä arjen pelinsääntöjä, tekemään niistä ketterämmin reilumpia, tehokkaampia, tuloksellisempia ja ennakoitavampia - sekä kehittämään niitä oikea-aikaisemmin. Osallistaminen lisää luottamusta, keskinäistä ymmärrystä, arvostusta ja sitoutumista arjen sääntöihin ja niiden täysjärkisyyteen ja reiluuteen tavalla, joka ei ole ollut mahdollista aiemmin.

Verkkokeskustelusta käytännön tietoa, ideoita ja vaikutusarvioita

Esimerkiksi marraskuussa 2015 Kiinteistöliiton, Isännöintiliiton ja oikeusministeriön yhteistyönä valmistuneen Taloyhtiöiden viestintäsuosituksen valmisteluun saatiin yli 10.000 tuntia kansalaisten, arjen asiantuntijoiden, korvaamatonta käytännön tietoa, ideoita ja arvioita, jotka vaikuttivat olennaisesti koko hankkeen käynnistymiseen ja lopputulokseen.

Suosituksen valmistelu alkoi syksyllä 2013 avoimilla verkkokyselyillä, joilla selvitettiin vuoden 2010 asunto-osakeyhtiölain toimivuutta ja kehitystarpeita. Kansalaispalautteessa viestinnän kehittäminen todettiin keskeiseksi muutostarpeeksi.

Kevään 2014 avoimessa verkkokeskustelussa saatiin ohjausta siihen, miten viestintää tulisi kehittää. Syksyllä 2014 verkkokeskustelun palauteyhteenvedon julkistamisen yhteydessä mainitut kiinteistöalan järjestöt ilmoittivat käynnistävänsä Taloyhtiöiden viestintäsuosituksen laatimisen. Kesällä 2015 suositusluonnoksesta järjestettiin avoin verkkokeskustelu, jonka palaute otettiin huomioon suosituksen viimeistelyssä.

Vastaavan suuntaisesti kansalaisjärjestöt Soste, Valo ja Allianssi ovat kuluneen vuoden aikana yhteistyössä oikeusministeriön kanssa laatineet Yhdistysten hyvä hallintotapa -suosituksen, joka julkaistiin 25. marraskuuta. Näiden arjen pelinsääntöjen aikaan saaminen ei olisi ollut mahdollista perinteisin valmistelu- ja kuulemiskeinoin.

Hyvien kokemusten perusteella kiinteistöalan järjestöt aikovat yhteistyössä oikeusministeriön kanssa toteuttaa vastaavan verkkokeskustelun myös Taloyhtiöiden hyvä hallintotapa -suosituksen uudistamisen yhteydessä keväällä 2016.

Myös muut ministeriöt ovat kiinnostuneita tällaisesta kansalaisten osallistamisesta valmisteluun.

Uskalla aloittaa ja luottaa!

Saamme osallistamisen kaikki hyödyt, jos uskallamme aloittaa ja luotamme kansalaisiin. Oikein suunniteltu ja toteutettu osallistaminen lisää olennaisesti lakeja ja muita pelinsääntöjä varten tarvittavan tiedon määrää ja laatua, vähentää koko prosessin kustannuksia ja nopeuttaa sitä sekä parantaa lopputuloksen laatua ja helpottaa täytäntöönpanoa ja omaksumista.

Osallistaminen helpottaa myös asiaan, tilanteeseen ja kohderyhmälle sopivan välineen ja esitystavan valintaa - säännös, suositus, ohje, muu parempi viestintä - sekä keräämään välineen kehittämiseen tarvittavat käyttökokemukset - esimerkiksi suosituksen tai ohjeen tarkistamista varten (versio 2.0).

Osallistamisen myötä voimme siirtyä uudenlaiseen jatkuvaan keskustelevaan pelinsääntökulttuuriin. Jos ohjaukseen käytetään ensivaiheessa suosituksia, ohjeita ja muuta viestintää, niistä saatavien käyttökokemusten perusteella on helpompaa arvioida lainsäädännön tarvetta: esimerkiksi Taloyhtiöiden hyvästä viestintätavasta saatavien kokemusten myötä voidaan muutaman vuoden päästä luotettavammin arvioida, onko tarpeen lisätä asunto-osakeyhtiölakiin viestinnästä yleissäännös. Säännös voisi kuulua esimerkiksi siten, että taloyhtiön viestinnässä on noudatettava hyvää taloyhtiöiden viestintätapaa.

Ennestään hyvän tavan mukaisesti viestivissä taloyhtiöissä kaikki voisivat taputella toisiaan selkään - puutteellisesti viestivän taloyhtiön osakas tai hallituksen jäsen taas saisi selkänojaa ja kannustinta viestinnän kehittämistä koskeville vaatimuksilleen. Toisaalta hallituksen jäsenillä ja isännöitsijöillä olisi selvempi kuva siitä, miten pitkälle yksittäisten osakkaiden vaatimukset avoimuudesta voivat olla oikeutettuja.

Keskustelu kehittää ajattelua ja ymmärrystä

25 vuoden lainvalmistelukokemuksella voin sanoa, että usein kaikkein haastavinta on luoda järjestely, jossa uuden normin käyttöönotto on niin sujuvaa, että käytännössä kaikki kansalaiset hyväksyvät uudistuksen tai ainakin ymmärtävät sen tarpeen.

Edellä kuvaamani useampivaiheinen pelinsääntöjen toteutus on usein riittävä - ja vähemmän riipivä - tapa toteuttaa uudistuksia. Onnistuakseen tämä malli vaatii meitä keskustelemaan ja kunnioittamaan toisiamme, mikä ei ole ihan huonoa valmennusta muuhunkaan elämään.

Osallistamisella ja muulla avoimuudella - jakamisella - voimme tehdä Suomesta hyvien pelinsääntöjen esimerkkimaan.

____________________________

Kirjoittaja on lainsäädäntöneuvos lainvalmisteluosastolla.