Kaisa Tiusanen: Miten kestävän kehityksen tavoitteet huomioidaan lakiehdotuksissa ja lainvalmistelussa?

Julkaisupäivä 19.3.2021 10.35 Blogit OM

Lainsäädäntö on yksi keskeisimmistä yhteiskunnallisista ohjauskeinoista. ​​​Lainsäädännön avulla toteutetaan yhteiskunnallisia uudistuksia ja toimeenpannaan erilaisia tavoitteita. ​Kestävän kehityksen tavoitteiden tulee siten olla sisäänrakennettuna lainvalmisteluprosessissa ja sen tuotteina syntyvissä hallituksen esityksissä.

Miten varmistetaan kestävän kehityksen tavoitteiden huomioon ottaminen lainvalmistelussa

Lainvalmistelu on ministeriöiden keskeinen tehtävä ja kukin ministeriö vastaa lainvalmistelusta oman hallinnonalansa lainsäädännön osalta. Hallituksen esityksiä syntyy suuri määrä vaalikauden aikana, ja esitykset ovat hyvin erilaisia luonteeltaan. On selvää, että kaikilla lainsäädäntöhankkeilla ei ole liittymiä kestävän kehityksen tavoitteisiin. Osa hankkeista voi sen sijaan olla suoraankin edellytyksenä sille, että Suomi liikkuu oikeaan suuntaan tavoitteiden toimeenpanossa ja kestävien toimintatapojen omaksumisessa.

Hallitusohjelma on keskeinen lainvalmistelua ohjaava asiakirja. Sanna Marinin hallitusohjelma Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta (10.12.2019), nostaa kestävän kehityksen näkyvästi osaksi hallituksen keskeisiä tavoitteita, ellei suorastaan toiminnan perustaksi. Hallitusohjelman nimenomaisesti kestävää kehitystä edistävien toimenpiteiden lisäksi on keskeinen kysymys, miten tämä näkökulma saadaan nivottua mukaan muuta lainvalmistelua.

Vaikutusarvioinneilla kohti parempaa lainvalmistelua

Vaikutusten arviointi on lainvalmistelussa keskeinen työkalu. Sillä pyritään yhtäältä varmistamaan, että valmisteltavien esitysten vaikutukset on tunnistettu riittävän tarkasti ja päätöksenteko perustuu oikeisiin ja riittäviin tietoihin. Toisaalta vaikutusten arvioinnilla tuetaan oikean sääntelyvaihtoehdon valintaa ja varmistetaan lain tavoitteiden tehokas toimeenpano.

Kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa​ on keskeistä, että esityksen vaikutukset kestävän kehityksen kannalta tunnistetaan riittävän varhaisessa vaiheessa ja tuodaan esille valmistelun yhteydessä. Vaikutukset voivat olla joko suoria tai välillisiä. Joskus vaikutukset ilmenevät vasta pitkän ajan kuluttua. Jotta kestävään kehitykseen liittyvillä näkökulmilla olisi vaikutusta valittaviin sääntelyvaihtoehtoihin ja valmisteltavien lakien sisältöön, tulisi nämä kytkökset tehdä näkyviksi.

Lainvalmistelun ohjeistuksella pyritään varmistamaan se, että kaikessa valmistelussa noudatetaan vakiintuneita käytäntöjä ja esimerkiksi sidosryhmien osallistuminen toteutuu asianmukaisesti. Nykyisessä vaikutusten arvioinnin ohjeessa arvioitavat vaikutukset jaetaan neljään pääryhmään: taloudelliset vaikutukset, vaikutukset viranomaisten toimintaan, ympäristövaikutukset ja muut yhteiskunnalliset vaikutukset.

Kaikilla näillä vaikutuslajeilla ohjeessa mainittuine alalajeineen voi lähtökohtaisesti olla liittymäkohtia kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kestävä talous on perusta yhteiskunnan toiminnoille. Ilmastonmuutoksen hillintä puolestaan on edellytys ympäristöriskien hallinnalle. Muut yhteiskunnalliset vaikutukset sisältävät lukuisia kestävän kehityksen kannalta keskeisiä kokonaisuuksia kuten vaikutukset kansalaisyhteiskunnan toimintaan, sosiaaliset ja terveysvaikutukset, vaikutukset yhdenvertaisuuteen sekä muut perus- ja ihmisoikeusvaikutukset. Nämä ovat vain joitakin esimerkkejä siitä, minkälaisia lainvalmisteluun liittyviä kysymyksiä voidaan tarkastella kestävän kehityksen kannalta.

Seuraavat askeleet

Kestävä kehitys on noussut aiempaa näkyvämmin esille lainvalmistelussa. Kuten edellä on kuvattu, vaikutusarvioinnit ovat yksi – mutta eivät toki ainoa – väline sille, miten valmisteltavien lakien suhde kestävään kehitykseen nousee tarkastelun kohteeksi.

Kysymysten tunnistamisessa, tuomisessa julkiseen keskusteluun ja osaksi päätöksentekoa sekä sen varmistamisessa, että kestävä kehitys ohjaa myös lain toimeenpanoa, on tehtävää meistä jokaisella. Tarvitaan valmistelevien virkamiesten kyk​yä tunnistaa mahdolliset kytkökset, kuulemiskierroksiin ja muihin konsultaatioihin osallistuvien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja muiden sidosryhmien aktiivisuutta tuoda omalta kannaltaan merkitykselliset näkökulmat esille sekä viime kädessä poliittisen päätöksentekijän kaukokatseisuutta tehdä kestävän kehityksen kannalta viisaita päätöksiä.

Täytyy myös hyväksyä se, että kestävän kehityksen kannalta ei useinkaan ole yhtä ainoaa, oikeaa tietä tavoiteltuun lopputulokseen pääsemiseksi. Siksikin on syytä esittää lainvalmistelussa tehdyt valinnat ja niiden erilaiset vaikutukset avoimesti valmistelun yhteydessä. Tämä puolestaan on välttämätöntä demokraattisen yhteiskunnan toiminnan kestävyyden turvaamiseksi.

---

Kaisa Tiusanen työskentelee lainsäädännön kehittämistehtävissä oikeusministeriön esikunnassa.