Laura Nurminen ja Niklas Wilhelmsson: Parlamentaarisen vaalityöryhmän esittämien linjausten ja selvitysten valmistelu käynnistyy

Avoimuus ja päätöksenteon läpinäkyvyys ovat demokratiassa tärkeitä luottamuksen ylläpitämisen näkökulmasta. Läpinäkyvyys luo myös perustan korruptoimattomuudelle. Avoin valmistelu antaa kansalaisille mahdollisuuden seurata päätöksenteon valmistelua ja osallistua valmisteluprosessiin.

Pohjoismailla ja Suomella on pitkät perinteet avoimesta hallinnosta ja laajasta julkisuusperiaatteesta. Suomi sijoittuu kansainvälisissä avoimuuteen ja korruptoimattomuuteen liittyvissä vertailuissa maailman kärkimaiden joukkoon.

Parlamentaarinen vaalityöryhmä (20.2.2020–31.12.2021) julkaisi loppuraporttinsa helmikuussa. Nyt oikeusministeriö käynnistää valmistelun työryhmän esittämien lainmuutosta koskevien linjausten ja muiden selvitystehtävien osalta. Vaali- ja puoluerahoitusta koskevaan lainmuutosten valmistelu tehdään yhteistyössä Valtiontalouden tarkastusviraston kanssa. Luonnoksen hallituksen esitykseksi on tarkoitus valmistua kevään 2022 aikana, minkä jälkeen esitysluonnos lähetetään lausuntokierrokselle.

Työryhmän tehtävänä oli hallitusohjelman mukaisesti selvittää vaalilain, puoluelain ja lain ehdokkaan vaalirahoituksesta sekä tarvittaessa muuta poliittista toimintaa koskevan lainsäädännön kehittämistarpeet ja tehdä tarpeelliset muutosehdotukset edustuksellisen demokratian kehittämiseksi.  Lisäksi työryhmän tuli laatia ehdotus kansalaisaloitteen ja eurooppalaisen kansalaisaloitteen ikärajasta sekä arvioida kansalaisaloitejärjestelmän kehittämistä.

Loppuraportissaan työryhmä esitti ehdokkaan vaalirahoitusta koskevaan lakiin useita muutoksia. Näitä ovat muun muassa lain selkeyttäminen kampanjan kulut ylittävän rahoituksen osalta ja jälki-ilmoituksiin liittyvien valvontavaltuuksien vahvistaminen. Valtiontalouden tarkastusvirastolle annettaisiin vaalirahoituslaissa ja puoluelaissa oikeus saada tietoja, asiakirjoja, aineistoja ja virka-apua aiempaa laajemmin. Vaalityöryhmän ehdottamaa julkisuuslain tarkastus- ja valvontasalaisuutta koskevaa selkeyttämistä tullaan tarkastelemaan osana menossa olevaa julkisuuslain uudistamistyötä.

Muita työryhmän esittämiä lainmuutosta edellyttäviä linjauksia olivat puolueiden jäsenäänestysten pakollisuuden poistamista ehdokasasettelussa ja kannattaa valmistelun aloittamista EU-kansalaisaloitteen ikärajan laskemiseksi 16 vuoteen.

Työryhmä ei tehnyt ehdotusta vaalijärjestelmän uudistamisesta, mutta kävi työnsä aikana läpi uudistamisen vaihtoehtoja ja katsoo, että vaalijärjestelmän uudistamisen vaihtoehdoista tulee koota kattava vertailu seuraavaa hallitusohjelmaa varten. Lisäksi työryhmä ehdotti loppuraportissaan selvitettäväksi kansalaisaloitteen rinnalle uutta aloitemuotoa. Kysymystä kansalaisaloitteiden raukeamisesta on työryhmän mukaan syytä tarkastella seuraavan perustuslakiuudistuksen yhteydessä.

Työryhmä ei myöskään tehnyt toimikautensa aikana linjausta keinoista poliittisten paikallisjärjestöjen saaman vaalirahoituksen avoimuuden lisäämiseksi nykyisestä. Paikallisjärjestöjen vaalirahoitusta koskevan avoimuuden lisäämistä koskeva selvitystyö ei sisältynyt parlamentaarisen vaalityöryhmän toimeksiantoon, mutta kysymys on nostettu esiin valtioneuvoston periaatepäätöksessä kansalliseksi korruptionvastaiseksi strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi 2021–2023. Periaatepäätöksen edellyttämää selvitystä on tarkoitus edistää osana vaalityöryhmän tekemisen linjausten valmistelua. Kaikki työryhmän tekemät linjausehdotukset ovat luettavissa työryhmän loppuraportista.

Parlamentaarisen vaalityöryhmän loppuraportti
​​​​​​​------------------

Laura Nurminen työskentelee oikeusministeriössä erityisasiantuntijana. Hän toimi parlamentaarisen vaalityöryhmän sihteerinä.

Niklas Wilhelmsson työskentelee oikeusministeriössä Demokratia ja vaalit -yksikön päällikkönä.