Milla Aaltonen, Anna Bruun ja Mia Luhtasaari: Vihapuheelle ei pidä antaa tilaa

Julkaisupäivä 7.3.2022 11.29 Blogit OM

Ukrainan kriisillä on monenlaisia vaikutuksia myös Suomessa asuvien ihmisten turvallisuuden tunteeseen, asenteisiin ja eri ryhmien väliseen vuorovaikutukseen. Kunnissa ja järjestöissä voidaan varautua Ukrainasta saapuvien ihmisten vastaanoton lisäksi myös toimenpiteisiin, joiden avulla vahvistetaan hyviä väestösuhteita jännitteisessä tilanteessa.

Järjestöt ja yksityishenkilöt raportoivat nyt kasvavasta Suomen venäjänkieliseen vähemmistöön kohdistuvasta vihapuheesta. Muun muassa pääministeri Sanna Marin ja yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman ovat tuominneet tällaisen venäjänkielisiin kohdistuvan vihapuheen.

Syrjimättömän ilmapiirin luominen ja ylläpitäminen edellyttävät aktiivisia toimia. Vihatekojen vastainen työ on paikallistasolla esimerkiksi yhdenvertaisuuden edistämistä, turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen vahvistamista, myönteisen vuorovaikutuksen tukemista ja eri väestöryhmien osallisuutta tukevia toimia. Vihapuheen kohteeksi joutuvaa auttaa toisten ihmisten tuki, ja sitä kannattaa ilmaista aktiivisesti. Puuttumattomuus antaa vihapuheelle tilaa. Vihapuheen vastaisia toimia on koottu oikeusministeriön julkaisuun.

Kriisi voi herättää voimakasta pelkoa ja traumoja paitsi Suomessa olevissa ukrainalaisissa myös muissa sotaa ja vainoa pakenevissa ryhmissä. Tästä syystä on tärkeää jatkaa tukea myös aiemmin tai muista syistä maahan tuleville. THL:n Paloma-hankkeen oppaaseen on koottu tietoa pakolaistaustaisten mielenterveyden tukemiseen.

Euroopan unionin päätös tilapäisen suojelun myöntämisestä ukrainan pakolaisille voi aiheuttaa epäoikeudenmukaisuuden tunteita niiden keskuudessa, jotka ovat Suomessa joutuneet pitkään turvapaikkaprosessiin ja sen mukanaan tuomaan epävarmuuteen. Keskustelua käydään myös siitä, onko EU-maiden vahva reaktio ja toimenpiteet osoitus siitä, että Euroopassa tapahtuviin kriiseihin vastataan voimakkaammin kuin kriiseihin Euroopan ulkopuolella. Samalla keskusteluun osallistuvat tuomitsevat Venäjän hyökkäyksen ja toivottavat EU-maiden antaman tuen tervetulleeksi. Myös tämän tapaiselle keskustelulle ja tunteille on oltava tilaa.

Kuntien tulee panostaa avoimeen ja neutraaliin viestintään, monialaiseen viranomaisyhteistyöhön, ja tarvittaessa käynnistää paikallisia dialogeja ja yhteisösovittelua jännitteiden purkamiseksi ja konfliktien käsittelemiseksi. Mikäli väestösuhteet kriisiytyvät, ja polarisaatio kunnassa kasvaa tai eskaloituu konfliktiksi, yhteisösovittelun työkaluja on kehitetty tilanteiden käsittelyyn.

Paitsi akuutteja, kriisiin vastaavia toimenpiteitä, kunnissa ja järjestöissä on syytä jatkaa pitkäjänteistä yhdenvertaisuutta ja hyviä väestösuhteita edistävää työtä. Väestösuhteiden edistämisen keskeisiä muotoja ovat asenteisiin vaikuttaminen, eri väestöryhmiin kuuluvien ihmisten turvallisuuden edistäminen, ryhmien vuorovaikutusta lisäävät ja parantavat toimenpiteet sekä konfliktinratkaisu- ja sovittelumenetelmien käyttäminen. Työkaluja hyvien väestösuhteiden pitkäjänteiseen edistämiseen löytyy oikeusministeriön oppaasta.

Kirjoittajat:
Milla Aaltonen, hankepäällikkö, erityisasiantuntija, oikeusministeriö
​​​​​​​Anna Bruun, neuvotteleva virkamies, työ- ja elinkeinoministeriö
Mia Luhtasaari, hankepäällikkö, erityisasiantuntija, oikeusministeriö

 

 

OM Oikeusblogi

1 Kommentti

Syötä kommenttisi tähän.