Pekka Timonen: Vaaleista ja vaalien vierestäkin

Julkaisupäivä 18.3.2021 16.11 Blogit OM

Parlamentaarinen puoluesihteeriryhmä puolsi kuntavaalien siirtoa lauantaina 6.3. aamupäivällä. Ryhmä kokoontui silloin kolmannen kerran reilun vuorokauden aikana. Päivää ennen, perjantaina, oli tarkoitus kokoontua katsomaan likimain viimeisiä vaalien valmisteluasioita, mutta sen kokouksen kulku kääntyi ihan toiseen suuntaan, kun THL toi meille vakavia huolenaiheita sisältäneen tilannekuvan. Se tuli yllätyksenä puoluesihteereille, oikeusministerille ja oikeusministeriön virkamiehille. Lauantain kokoukseen tulimme kaikki ihan toisella asenteella ja mielialalla.

Tuosta siis lähdettiin. Puoluesihteerien kokouksen tuloksena syntynyt linjaus vaalien siirtämisestä ei ollut yksimielinen mutta se oli parlamentaarinen.

Muodollisen esityksen teki hallitus oikeusministerin esittelystä, ja päätöksen tekee eduskunta. Siirtoratkaisu perustui yhteen hyvin selkeään perusteeseen: äänestäjien turvallisuuteen. Se ei siis – toisin kuin käynnissä olleesta keskustelusta voisi varmaksi päätellä – perustunut siihen, että vaaleja ei olisi voitu järjestää.

Päinvastoin: siirrosta linjattaessa on nimenomaisesti todettu, että tekninen valmius vaalien järjestämiseen huhtikuussa oli olemassa. Mutta vaalien järjestäjät – enempää oikeusministeriö ohjeistusta laatiessaan ja antaessaan kuin kunnat varsinaisena järjestäjänä – eivät voi taata äänestäjien turvallisuutta äänestyspaikan teknisiä järjestelyjä pidemmälle.

Jos vaalien järjestelyjä alkuperäisellä aikataululla olisi jatkettu, valtiolla olisi ollut kansalaisille kaksi samanaikaista viestiä: (1) vallalla on vaarallinen ja tarttuva epidemia, joten kontaktit oman perheen ulkopuolisiin tulee minimoida ja oleskelua / liikkumista rajoittaa sen mukaisesti sekä (2) äänestäminen ja äänestyspaikoille kokoontuminen on kuitenkin turvallista. Näiden asioiden samanaikainen viestintä ei olisi edistänyt äänestysaktiivisuutta ja demokratian toteutumista, ja tällaisen viestinnän uskottavuuden osaa jokainen arvioida.

Vaalit siirrettiin liian myöhään. Se on valitettava ja kiistaton totuus mutta paljon viisautta on vanhassa sananlaskussa ”parempi myöhään kuin ei milloinkaan”. Tämä johtuu kaikkein eniten siitä, että vaalit haluttiin järjestää normaalisti niin kauan kuin se suinkin näytti mahdolliselta. Puolueet olivat siihen erittäin sitoutuneita, joten tammikuun lopussa tehty oikeusministeriön virkamiesten ehdotus vaalien siirtämisestä oli mahdoton hyväksyä. Tarvittiin konkreettinen turvallisuusuhka, eikä sellaista ennen perjantaita 5.3. ollut tiedossa.

Koronan vaaleille aiheuttamaan uhkaan oli varauduttu. Jo viime vuonna todettiin, että vaalitoimituksen turvallisuutta pystytään parantamaan, ja varsin paljon sen eteen myös tehtiin. Varmasti olisi voitu ja pitänytkin tehdä vielä enemmän mutta mikään vaalitoimitukseen liittyvä ei olisi muuttanut sitä perustetta, jolla vaalit siirrettiin. Kansalaisten pitää voida vaalipäivänä lähteä kotoaan, liikkua kotikunnassaan ja käydä äänestämässä pelkäämättä terveytensä puolesta.

Tämänhetkinen asiantuntija-arvio on, että kesäkuussa äänestäminen on turvallisempaa kuin se olisi ollut huhtikuussa. Myös vaalitoimituksen turvallisuutta voidaan vielä parantaa, sekä oikeusministeriön että kuntien toimin. Sen eteen on syytä tehdä yhdessä töitä. Ennakkoäänestyksen tulevasta pidentämisestä ilmoitettiin samalla kun vaalien siirrostakin ja muitakin mahdollisuuksia yhä selvitetään.

Sitten kun vaalit on pidetty, teemme kriittisen itsearvion viime syksyn ja tämän talven vaalivalmisteluista ja otamme siitä opiksi jatkossa. Mutta vasta sitten, kun on järjestetty turvalliset ja vilkkaat vaalit.

___

Pekka Timonen toimii oikeusministeriön kansliapäällikkönä

 

OM Oikeusblogi