Annika Lindholm ja Lotta Siitonen, Etelä-Tapiolan lukio:

Tytöt tanssii ja pojat punnertaa

21.2.2017

Perustuslain kuudennen pykälän mukaan:

“Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti."

Muistamme ala-asteella, kuinka opettaja aina pyysi poikia auttamaan liikuntavälineiden kantamisessa, eikä tyttöjen apua kaivattu. Onko tämä mielestäsi tasa-arvoista kohtelua?

Tasa-arvon toteutuminen lasten keskuudessa on haastavaa, sillä perheiden – tarkemmin määritellen vanhempien – sosioekonominen asema vaikuttaa merkittävästi siihen, miten lapset pärjäävät nykypäivänä niin koulussa kuin yleisesti elämässä. Tämän lisäksi yhteiskunta edistää entisestään jo nuorella iällä alkavaa epätasa-arvoa luomalla erilaisia roolimalleja tytöille ja pojille, sekä asettamalla samaa sukupuolta olevat eri asemaan.

Viime aikoina lapsiköyhyys on ollut mediassa erityisesti esillä. Kaikilla lapsiperheillä ei tänä päivänä enää ole yhtäläisiä resursseja muun muassa harrastustoimintaan tai koulussa tarvittaviin välineisiin, mikä tulee ilmi myös Helsingin Sanomien uutisessa Lapsiperheköyhyys kääntyi nousuun (HS 16.12.2016). On surullista, kuinka vanhempien väliset varallisuuserot aiheuttavat lasten välistä epätasa-arvoa, joka voi johtaa lasten henkisiin ja fyysisiin ongelmiin, kuten syrjintään. Harrastusten, kuten jääkiekon, kolminkertaistuneet toimintamaksut ovat lähteneet aivan käsistä. Jokaisella perheellä ei välttämättä ole varaa maksaa tuhansia euroja vuodessa lapsen harrastuksesta, jolloin lapsella ei ole samanlaisia mahdollisuuksia osallistua hänelle mieluisaan harrastustoimintaan. Toiminnoissa käytettävät välineet voivat olla niin kalliita, etteivät vanhemmat yksinkertaisesti ole kykeneväisiä rahoittamaan vaadittavia uusia mailoja tai muita välttämätöntä lisävarusteita. Sama pätee myös koulumaailmassa.

Vaikka Suomessa koulutus on lähtökohtaisesti ilmaista, eikä esimerkiksi koululounaasta tarvitse maksaa, on koulumaailmassa tiettyjä hankintavaatimuksia oppilasta kohtaan. Alakoulussa oppivälineet, kuten kirjat ja vihkot, saa koulusta, mutta esimerkiksi omat hiihtosukset tulisi jokaisella lapsella olla. Toki koulusta saa varmasti lainavälineet, mutta vanhojen ja usein hieman rikkinäistenkin liikuntavälineiden lainaaminen voi tuntua lapsesta nöyryyttävältä, ja ehkä jopa johtaa lapsen pilkkaamiseen. Lukioon tultaessa oppikirjoja ei saakaan enää koulusta, ja opiskelijan tulisi hankkia itse kirjojen lisäksi useita muitakin välineitä, kuten kallis symbolinen laskin. Tämän lisäksi sähköistyvän lukio-opiskelun vuoksi tulisi jokaisella lukiolaisella olla kannettava tietokone käytössään. Uusi opetussuunnitelma painottaa teknologian käyttöä opetuksessa, ja lisäksi sähköistyvä ylioppilaskoejärjestelmä asettaa vaatimuksen tietokoneelle. Abitti-järjestelmä, joka toimii ylioppilaskirjoitusten alustana, ei kuitenkaan toimi vanhemmilla läppäreillä, joten koneen ostaminen käytettynä ei välttämättä onnistu. Kouluilla on toki muutama tietokone, joita saa lainata, mutta kaikille niitä ei riitä, etenkään jokaiselle oppitunnille.

Suomessa tasa-arvo on kuitenkin hyvällä pohjalla, eikä esimerkiksi toista sukupuolta opeteta kouluissa eri tavoin, kuin toista. Erot tulevatkin esille roolimalleissa, jotka näkyvät edelleen ihmisten asenteissa. Tyttöjen odotetaan käyttäytyvän poikia paremmin ja tekevän läksynsä tunnollisemmin. Työrauhaa häiritsevälle tytölle huomautetaan helpommin kuin samoin käyttäytyvälle pojalle.

Jos sukupuolten välisiä eroja haluaa etsiä opetuksesta, ne löytyvät todennäköisimmin liikuntatunneilta. Ala-asteen liikunnassa eroja ei pitäisi olla juuri ollenkaan, sillä ennen murrosikää erot fyysisissä ominaisuuksissa tyttöjen ja poikien välillä ovat pieniä. Myöskin perinteinen sukupuoliroolit huomioiva liikunnanopetus (tytöt tanssivat, pojat punnertavat) on typerää, sillä jos tasa-arvoa halutaan kehittää eteenpäin, se lähtee juuri asenteista, joita lapset omaksuvat. Olisikin tärkeää, että aikuiset loisivat esimerkillään lapsille tasa-arvoisen maailmankuvan.

 

_________________________________________

Tämä blogikirjoitus on osa oikeusministeriön ja lukioiden Suomi 100-juhlavuoden kirjoitussarjaa. Kirjoitussarjassa opiskelijat pohtivat perustuslakia.