Venla Roth:  Ihmiskaupan vastainen työ on koko yhteiskunnan vastuulla

Julkaisupäivä 7.5.2021 13.27 Blogit OM

Valtioneuvosto on eilen hyväksynyt ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman, jossa Suomi sitoutuu torjumaan ihmiskauppaa. Toimintaohjelma perustuu viidelle strategiselle tavoitteelle, ja se sisältää 55 toimenpidettä. 

Toimintaohjelma on poikkihallinnollinen, kunnianhimoinen ja tavoitteellinen, ja sen toimeenpanon seuranta on järjestetty korkealla virkamiestasolla. Viime kädessä toimintaohjelman seurannasta vastaa oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä. 

Toimintaohjelman tavoitteet ovat seuraavat: 

1)    ihmiskaupan uhrit tavoitetaan ja tunnistetaan sekä ihmiskaupan ilmituloa edistetään,
2)    ihmiskaupan uhrit saavat tarvitsemansa avun ja tuen,
3)    ihmiskaupparikoksissa rikosvastuu toteutuu tehokkaasti,
4)    ihmiskauppaa torjutaan poikkihallinnollisesti ja yhteistyössä myös kansalaisyhteiskunnan kanssa, sekä
5)    ihmiskaupan vastaista työtä kehitetään tietopohjaisesti.

Ihmiskaupan ilmituloon ja rikosvastuun toteutumiseen panostetaan 

Ihmiskaupan ilmituloa edistetään määrätietoisesti ja konkreettisin toimenpitein. Suomi purkaa esteitä ihmiskaupan ilmitulolle kehittämällä lainsäädäntöä ja viranomaiskäytäntöjä. Tavoitteena on, että uhrit kokevat realistisena ja itselleen turvallisena vaihtoehtona hakeutua viranomaisavun piiriin, hakea oleskelulupaa ja tehdä rikosilmoitus kokemastaan hyväksikäytöstä. 

Ihmiskauppa on piilorikollisuutta, joka harvemmin tulee ilmi uhrien tekemien rikosilmoitusten kautta. Siksi Suomi kehittää viranomaistoimintaansa kohti proaktiivista ihmiskaupan uhrien tavoittamista ja tunnistamista. Tavoitteena on, että ihmiskaupan vastaisen työn kannalta keskeiset viranomaiset tuntevat ihmiskauppailmiön peruspiirteet sekä osaavat puuttua siihen ja ohjata uhrit avun piiriin. 

Keskeisten viranomaisten ja muiden toimijoiden tietoisuutta ihmiskaupasta lisätään ja osaamista vahvistetaan. Nämä toimet ulotetaan nykyistä vahvemmin myös niihin toimijoihin, jotka työskentelevät erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisryhmien kanssa ja joita ihmiskaupan vastaiseen työhön ei ole vielä toistaiseksi saatu riittävästi mukaan. 

Esitutkintaviranomaisten, ja erityisesti poliisin, tilannekuvaa ihmiskaupparikollisuudesta parannetaan, ja niiden toimintaa johdetaan kohti tehokkaampaa ja laadukkaampaa rikostorjuntaa ja ihmiskaupparikosten tutkintaa. Esitutkintaviranomaiset myös paljastavat ihmiskauppaa ja parantavat ihmiskaupan tunnistamista rikosprosessissa. Viranomaisten yhteistyötä ja esitutkintayhteistyötä syyttäjien kanssa kehitetään. Rikosvastuun tehokkaan toteutumisen pyrkimyksenä on viime kädessä ehkäistä ihmiskauppaa. 

Kaikkia ihmiskaupan uhreja autetaan

Suomi auttaa kaikkia ihmiskaupan uhreja. Perus- ja ihmisoikeudet ohjaavat Suomen ihmiskaupan vastaista toimintaa. Tavoitteena on, että ihmiskaupan uhrit pääsisivät avun piiriin ja että heidän usein intensiivisiin ja moninaisiin avuntarpeisiin voitaisiin vastata nykyistä paremmin ja yhdenvertaisemmin kautta koko Suomen. Yhteistyötä kuntien kanssa tiivistetään. Samalla edistetään ihmiskaupan uhrien toipumista ja ehkäistään uudelleen uhriksi joutumista. Ihmiskaupan lapsiuhrit ovat erityisen suojelun kohteina.

Suomi kehittää ihmiskaupan uhrien auttamista koskevaa lainsäädäntöään niin, että se turvaa nykyistä paremmin ihmiskaupan uhrien yhdenvertaisuuden palveluiden saajina valtakunnallisesti. Lainsäädännön uudistamisen yhteydessä Suomi heikentää auttamisen ja rikosprosessin välistä yhteyttä niin, että uhrit saisivat apua rikosprosessin alkamisesta, etenemisestä tai sen lopputuloksesta riippumatta siten kuin kansainväliset velvoitteet Suomelta edellyttävät. Lainuudistuksen yhteydessä turvataan uhrien oikeus turvalliseen ja tuettuun asumispalveluun. 

Yhteistyötä tuetaan ja tutkimusta lisätään

Suomi näkee, että ihmiskauppa on koko yhteiskuntaa koskettava ongelma. Ihmiskaupan vastainen työ on poikkihallinnollinen kokonaisuus, jota viedään eteenpäin useiden ministeriöiden ja viranomaisten yhteistoimintana. Toimien tehokas yhteensovittaminen edellyttää valtioneuvostotasoista koordinaatiota myös jatkossa. 

Suomi pitää tärkeänä, että ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen, auttamiseen ja neuvontaan erikoistuneiden järjestöjen perustoiminnan ja ihmiskauppaan erikoistuneen järjestötoiminnan jatkuvuus varmistetaan. Myös yrityksiä ja työmarkkinajärjestöjä tarvitaan ihmiskaupan torjuntaan. 

Selvitys- ja tutkimustoiminta sidotaan tiiviisti ihmiskaupan vastaisen työn kehittämiseen. Tutkimus- ja selvitystyön jälkeen arvioidaan tarvittavat lainsäädännölliset ja muut toimenpiteet ihmiskaupan ilmitulon edistämiseksi, uhrien aseman parantamiseksi ja rikosvastuun toteutumisen tehostamiseksi. 
Ihmiskauppa on jatkuvasti muuntuva ilmiö, joka saa uusia ilmenemismuotoja ja -tapoja. Suomi seuraa aktiivisesti ihmiskauppailmiön kehitystä ja varautuu uusien tai toistaiseksi erityisen vähän ilmi tulleiden ihmiskaupan muotojen torjumiseen. 

Lopuksi

Ihmiskaupan torjuntaan ei ole oikoteitä. Tarvitaan laajaa yhteiskunnan sitoutumista, tavoitteellista työskentelyä ja jonkin verran lisäresurssejakin. 

Ihmiskaupan vastainen työ edistää kaikkien turvallisuutta, hyvinvointia ja tasavertaisuutta, ehkäisee vero-tulojen kaventumista sekä turvaa laillisesti toimivien yritysten kilpailumahdollisuuksia ja oikeudenmukaisia työmarkkinoita. 

Venla Roth
Valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori, OTT