Venla Roth: Ihmiskaupan vastaisella työllä on vahva poliittinen tuki

Useat asiantuntijat ja media ovat nostaneet esiin ilmi tulleen ihmiskaupan kasvun Suomessa sekä ongelmat lainsäädännössä ja viranomaiskäytännöissä. Osa ihmiskaupan uhreista ei maasta poistamisen ja ansioiden menettämisen pelon vuoksi uskalla hakea apua.

On tuotu esiin, ettei viranomaisilla ole riittävästi resursseja paljastaa ja selvittää hyväksikäyttöä. Osa uhreista joutuu odottamaan viranomaispäätöksiä jopa vuosia, eivätkä he aina saa niitä palveluja ja tukitoimia, joihin heillä olisi oikeus ja jotka olisivat heille hyväksikäytöstä toipumisen vuoksi tarpeellisia.

Ihmiskauppa on vakava rikos

Ihmiskauppa on henkilöön kohdistuva ankarasti rangaistava rikos. Se loukkaa paitsi vapautta usein myös seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja koskemattomuutta tavalla, jolla voi olla pitkäaikaiset vaikutukset uhrin psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen.

Ihmiskauppa on myös talousrikollisuutta. Kun palkkaa ei juuri makseta, ja työtä teetetään työaika- ja vuosilomaleista piittaamatta, rehellisten ja lainkuuliaisten yritysten toimintaedellytykset heikkenevät ja kilpailu vääristyy.

Ihmiskauppa voi olla myös rajat ylittävää järjestäytynyttä rikollisuutta. Rikollisryhmät tekevät rahaa ihmisten lisäksi myös esimerkiksi huumausaineiden kaupalla.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakasmäärä on viimeisten kahden vuoden aikana (2017-2019) yli kaksinkertaistunut. Vuonna 2019 auttamisjärjestelmään otettiin ennätysmäärä uusia asiakkaita.

Ihmiskaupan uhrien asemaa parannetaan

Sanna Marinin hallitus on päättänyt parantaa ihmiskaupan uhrien asemaa ja tehostaa rikosvastuun toteutumista. Hallitusohjelmassa on useita kirjauksia, joilla näihin tavoitteisiin pyritään.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön työtä aiotaan tukea laatimalla uutta lainsäädäntöä ihmiskaupan uhrien auttamisesta. Myös muuta sote-alan lainsäädäntöä täydennetään uhrien erityisaseman ja yhdenvertaisuuden turvaamiseksi kuntapalveluissa.

Ihmiskaupan uhrien hakeutumista viranomaisavun piiriin ja uhrien oikeutta saada palveluja rikosprosessin alkamisesta, etenemisestä tai sen lopputuloksesta riippumatta aiotaan edistää heikentämällä voimassa olevan lainsäädännön tiivistä liitosta rikosprosessiin. Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa piakkoin työryhmän, jonka tehtävänä on lainmuutosten valmisteleminen.

Ihmiskaupan uhrien turvallisesta ja tuetusta asumispalvelusta aiotaan säätää EU-lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tulee selvittämään vuosina 2020-2021 palvelujärjestelmän edellytykset vastata ihmiskaupparikoksen uhrien turvallisen ja tuetun asumisen tarpeisiin sekä tekemään ehdotukset mahdollisten puutteiden korjaamiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö aikoo lähiaikoina lisäksi toteuttaa eduskunnan antaman toimintavelvoitteen työsuojeluviranomaisten toimivaltuuksien laajentamisesta ihmiskaupparikoksiin.

Rikosvastuun toteutumista tehostetaan

Poliisilaitokset ovat Poliisihallituksen pyynnöstä nimenneet ihmiskaupparikoksiin erikoistuneet tutkijat, jotka muodostavat poliisin ihmiskaupparikostutkinnan asiantuntijaverkoston. Tavoitteena on, että verkoston jäsenille kertyy kokemusta ja poliisin osaaminen kehittyy, kun nimetyt tutkijat tutkivat aiempaa keskitetymmin ihmiskaupparikosjuttuja. Verkoston on tarkoitus muodostaa tutkijoiden ammatillinen tukiverkko, jonka kautta parhaiden käytäntöjen vaihto poliisiorganisaation sisällä helpottuu ja nopeutuu. Poliisihallituksen tavoitteena on tämän vuoden aikana laatia suunnitelma ihmiskaupparikoksiin erikoistuneen ryhmän perustamisesta vuoden 2021 aikana.

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä torjutaan

Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyn alatyöryhmän, jonka tehtävänä on valmistella hyväksikäyttöä ehkäiseviä ja torjuvia toimia.

Työryhmä tulee arvioimaan maahanmuuttoviranomaisten käytäntöjä sekä kehittämään ulkomaalaislainsäädännön kokonaisuutta hyväksikäytön ehkäisyn ja torjunnan näkökulmasta. Työryhmä tulee tarkastelemaan myös ihmiskaupan uhrin oleskeluluvan edellytyksiä.

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan lisäksi lainmuutoksia ulkomaisten ei-työsuhteisten kausityöntekijöiden aseman turvaamiseksi. Lainmuutoksilla pyritään ehkäisemään myös ihmiskauppaa luonnonmarjanpoiminnassa, jossa epäselvyydet ovat vastikään yhdessä tapauksessa johtaneet ihmiskauppatuomioon.

Koordinaatiota vahvistetaan ja toimintaohjelma ihmiskauppaa vastaan laaditaan

Koska ihmiskauppa on ilmiönä monitahoinen, edellyttää sen vastainen toiminta tiivistä viranomaisten välistä yhteistyötä. Hallitus on ihmiskaupan vastaisen toiminnan yhteen sovittamiseksi asettanut valtioneuvoston yhteisen ihmiskaupan vastainen työn koordinaattorin. Koordinaattori työskentelee oikeusministeriöstä käsin.

Hallitus on lisäksi sopinut, että laaditaan poikkihallinnollinen ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma. Valmistelua varten oikeusministeriö on asettanut viranomaisista ja kansalaisjärjestöistä koostuvan työryhmän, jonka puheenjohtajana toimii valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori.

Oikeusministeriö asettaa myös ohjausryhmän seuraamaan yllä mainittujen hallitusohjelmakirjausten toteuttamista sekä toimintaohjelman valmistelua ja toimeenpanoa.

Lopuksi

Ihmiskaupan vastaisella työllä on vahvempi poliittinen tuki kuin koskaan aikaisemmin. Määrätietoisella virkamiesvalmistelulla tulemme saamaan hallitusohjelman tavoitteet toteutettua. Se edellyttää viranomaisilta hyvää yhteistyötä ja asiantuntijoiden tarkkaa kuuntelemista.

Yhteen sovittamalla eri hankkeiden toimet keskenään lopputulos tulee parantamaan uhrien asemaa ja tehostamaan rikosvastuun toteutumista. Samalla pyrimme myös ehkäisemään ja vähentämään ihmiskauppaa.

Suomen viesti on selvä: ihmiskauppa ei kannata ja uhrien oikeudet turvataan.  

---------------

Kirjoittaja, OTT Venla Roth toimii valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattorina oikeusministeriössä.

Lisää ihmiskaupasta ja sen vastaisesta työstä www.ihmiskauppa.fi.