Ida Liukko ja Katariina Kuusisto, Etelä-Tapiolan lukio:
Yksityiselämän suoja sosiaalisessa mediassa

8.2.2017

Viime vuosina on ollut paljon keskustelua viestintä- ja kuvapalveluiden sisällön joutumisesta kansallisten yritysten tai jopa yksityishenkilöiden haltuun. Aktiivisina sosiaalisen median käyttäjinä olemme tästä huolissamme. Käsittelemme aihetta perustuslain kymmenennen pykälän eli yksityiselämän suojan kannalta. Sen mukaan yksilöllä on oikeus elää omaa elämäänsä ilman viranomaisten tai muiden ulkopuolisten tahojen mielivaltaista tai aiheetonta puuttumista hänen yksityiselämäänsä. Moni ei varmaan tule ajatelleeksi, että Suomessa yksityiselämän suojan rikkominen on rangaistavaksi luokiteltu teko, josta voi jopa joutua vankilaan.

Yhä nuoremmat käyttävät päivittäin sosiaalisen median palveluita, kuten Instagramia, Snapchattiä ja WhatsAppia. Yhä yleisempää on ottaa näitä sovelluksia käyttöön ilman vanhempien lupaa. Lähes kaikissa sovelluksissa vaaditaan käyttöehtojen hyväksymistä. Näitä pitkiä, vaikeaselkoisia ja joskus jopa toisen kielisiä tekstejä luetaan läpi vain harvoin, jolloin tarkkaa tietoa sovelluksen ehdoista ei ole. Silloin ei myöskään ole varmaa tietoa käytön seurauksista.

Varsinkin Snapchatin toiminnasta löytyy tarkkaa tietoa sen käyttöehdoista. Kun tutkimme tarkemmin näitä ehtoja, hämmästyimme, koska siellä mainitaan suoraan Snap Inc. -yrityksen omistavan kaikki palvelun kautta lähetetyt kuvat. Palvelun kautta lähetetyt kuvat elävät vain sekunteja, jonka jälkeen niiden pitäisi kadota. Käyttöehdoista kuitenkin selviää, ettei näin ole. Siellä mainitaan myös yhtiön voivan käyttää näitä kuvia esimerkiksi mainostarkoituksessa. Voisi olla aikamoinen järkytys, jos oma kuva löytyisi jonkin viestintäpalvelimen mainoksesta, jonka voi nähdä lähes kuka tahansa, missä tahansa. Pahimmillaan tällainen kuvien leviäminen voi vaikuttaa negatiivisesti tulevaisuuteen, esimerkiksi työnsaantiin. Meille molemmille Snapchat on eniten käytetty sosiaalisen median kanava, joten tällainen mahdollisuus on pelottava.

WhatsApp on yksi suosituimmista viestipalveluista, jossa viestit lähetetään netin välityksellä. Aiemmin ei ollut varmaa mihin palvelun kautta lähetetyt viestit joutuvat ja kenelle oli mahdollista niitä nähdä. Keväällä 2016 WhatsApp ilmoitti päivityksestä, jonka seurauksena viestit ja puhelut salataan täysin. Mielestämme tämä on muutos oikeaan suuntaan. Yhdysvaltain mediassa on kuitenkin väitetty salausten purkamisen ja viestipalvelun tietojen käytön olevan mahdollista. Sen ei kuitenkaan teoriassa pitäisi vaikuttaa tavallisten ihmisten viestien yksityisyyteen, koska keinoa käytetään rikostutkinnoissa.

Kaikki yllämainitut sosiaalisen median kanavat käyttävät ainakin jossain muodossa hyväkseen käyttäjiensä sijaintia. Instagramissa voit lisätä kuvaasi sijaintisi, kun taas Snapchatissä saat sijaintipalvelujen kautta oikeat filtterit käyttöön. Vaikka nämä ominaisuudet ovat välillä mukavia ja jopa hyödyllisiä, piilee niissä myös mahdollinen riski. Paikannusohjelmien avulla voidaan selvittää henkilön tarkka sijainti ja sitä voisi käyttää hyväksi. Asiaan perehtynyt henkilö pystyy hakkeroimaan esimerkiksi puhelimen ja siten seuraamaan puhelimen käyttäjää.

Monikansallisten yhtiöden toiminnassa ongelmaksi tulee se, mitä lakia toiminnassa seurataan. Eri maiden lainsäädännöissä on eroja koskien myös yksityiselämän suojaa. Sovellukset soveltavat tällä hetkellä USA:n lakia, joka mahdollistaa tietojen antamisen esimerkiksi tiedustelupalveluille. “USA PATRIOT-laki antaa esimerkiksi FBI:lle mahdollisuuden pakottaa Yhdysvalloissa toimivien verkkopalveluiden tarjoajat luovuttamaan asiakastietojaan kansallisen turvallisuusuhan nimissä. Tämä voidaan tehdä kaiken lisäksi ilman käyttäjien tietoisuutta ja ilman normaalia, pitkäkestoisempaa oikeusmenettelyä." Myös Suomessa viestitietojen tutkiminen on rikosta selvittäessä mahdollista. (Lähde: https://www.yksityisyydensuoja.fi/lainsäädäntö)

Suomen lain yläpuolella on kuitenkin Euroopan Unionin lainsäädäntö. EU asetti keväällä 2016 yleisen tietosuoja-asetuksen. Sen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja vahvistaa tietosuojakehystä. Yritysten ja rekisterinpitäjien on määrä tarkistaa tietosuojatoimintansa laillisuus 25.5.2018 mennessä. Uuden asetuksen vaikutuksia ei vielä tarkkaan tiedetä ja jää nähtäväksi, miten se vaikuttaa monikansallisten yhtiöiden, kuten Snapchatin ja WhatsAppin toimintaan.

Vaikka EU:n tuleva tietosuoja-asetus on askel oikeaan suuntaan, liittyy tietoturvaan aina riskejä. Tämän takia meidän mielestämme sosiaaliseen mediaan liittyvä valistus ja tiedotus on erityisen tärkeää tulevaisuudessa, kun sosiaalisen median palveluiden käyttö kasvaa edelleen.

____________________________________________

Tämä blogikirjoitus on osa oikeusministeriön ja lukioiden Suomi100 -juhlavuoden kirjoitussarjaa. Kirjoitussarjassa opiskelijat pohtivat perustuslakia.