Maria Wakeham-Hartonen:
Avoimuus ja kansalaisyhteiskunta demokratian edistämisen ytimessä

24.4.2015

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANEn visiona on inspiroiva ja vaikuttava kansalaisyhteiskunta. KANE laati juuri käytyjä eduskuntavaaleja varten hallitusohjelmatavoitteensa, joiden lähtökohtana ovat muiden muassa kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaaminen, vapaan ja epämuodollisen kansalaistoiminnan vahvistaminen sekä avoimen ja yhdenvertaisen osallisuuden edistäminen.

KANE pitää tärkeänä jatkaa systemaattista ja pitkäjänteistä demokratian ja kansalaisyhteiskunnan kehittämissä yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa, ja tässä järjestöillä on erityinen rooli. Tarkoituksena on kehittää suomalaista yhteiskuntaa yhä tasa-arvoisemmaksi ja ihmisarvoa kunnioittavammaksi.

Suomalaisen demokratian tilaa on arvioitu muun muassa valtioneuvoston eduskunnalle viime keväänä antamassa demokratiapoliittisessa selonteossa. Selonteon mukaan Suomi menestyy kansainvälisissä demokratiavertailuissa hyvin, ja kansalaiset pitävät demokratiaa arvossaan. Silti demokratia on eräänlaisessa murroskohdassa, jossa osallistuminen ja vaikuttaminen perinteisillä tavoilla vähenee, mutta toisaalta uudentyyppisillä, esimerkiksi suoran ja epämuodollisen kansalaistoiminnan tavoilla lisääntyy. Suomalaisen demokratian suurimpina haasteina voidaan selonteon mukaan pitää äänestysaktiivisuuden laskemista ja osallistumisen eriarvoistumista.

KANE korostaa, että hallinnon tulee demokratiapoliittisin toimin ennen kaikkea tukea kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden avoimia ja yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia. Tämä liittyy niin tulevan hallitusohjelman valmisteluun ja seurantaan kuin kaikkeen muuhunkin toimintaan, esimerkiksi säädösvalmisteluun sekä siihen liittyvään viestintään ja kuulemiseen.

KANEn mielestä osallistumisen eriarvoistumiskehitys on pysäytettävä. Tämä lähtee demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen, nuorten yhteiskunnallisen aktiivisuuden, ja verkkodemokratian edistämisestä aina julkishallinnon käyttämän kielen selkeyteen sekä esteettömiin asiointi- ja osallistumismahdollisuuksiin. Esteet osallistumiselle on poistettava.

Kyse on myös ajattelu- ja työtapojen muuttamisesta. Jokaisella ministeriöllä tulisi esimerkiksi olla kansalaisyhteiskuntasuhteeseen liittyvä strategia, jota arvioidaan ja päivitetään. Avoimen hallinnon ja demokratian edistämisen apuvälineinä ovat mm. oikeusministeriössä kehitetyt sähköiset demokratiapalvelut, joita ovat kansalaisaloite.fi, kuntalaisaloite.fi, lausuntopalvelu.fi, nuortenideat.fi, ja otakantaa.fi. Palvelut löytyvät keskitetysti osoitteesta www.demokratia.fi. Demokratiapalvelut ovat myös hyödynnettävissä paitsi kansalaisyhteiskunnan toimijoiden vaikuttamisen väylänä, myös järjestödemokratian edistämisen välineinä.

Uusi, vuoden alusta voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaisia edistämään yhdenvertaisuuden toteutumista. Se parantaa myös järjestöjen tekemän yhdenvertaisuustyön mahdollisuuksia. Järjestöt ovat tärkeä kumppani yhdenvertaisuuslain toimeenpanossa ja seurannassa.

KANEn ja Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO:n 9. huhtikuuta järjestämässä, uutta yhdenvertaisuuslakia koskeneessa seminaarissa pureuduttiin toisaalta uuden yhdenvertaisuuslain hyötyihin järjestöille ja toisaalta järjestöjen hyviin käytäntöihin syrjintää kokeneiden tukemisessa.

___________________________

Maria Wakeham-Hartonen toimii kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan KANEn pääsihteerinä