Tia Möller ja Marina Venäläinen: Pidetään huolta oikeusvaltiostamme

Oikeusvaltioperiaate on demokratian sekä perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen rinnalla yhteiskuntamme ydinarvoja. Oikeusvaltio tarkoittaa, että kaikki julkinen valta toimii lainsäädännön asettamissa rajoissa, kunnioittaa demokratiaa ja perusoikeuksia sekä on riippumattomien ja puolueettomien tuomioistuinten valvonnassa.

Oikeusvaltioperiaatteen turvaaminen Euroopan unionissa on ollut paljon keskustelussa jo useamman vuoden ajan – ja syystäkin. Oikeusvaltioperiaate yhdessä demokratian sekä perus- ja ihmisoikeuksien kanssa ovat EU:n yhteisiä arvoja, joiden toteutuminen vaikuttaa keskeisellä tavalla ihan jokaisen kansalaisen arkipäivään, yritysten toimintaan ja laajemmin koko EU:n toimintaan.

Erilaiset teot ja ilmiöt ovat haastaneet EU:ssa arvojen mukaista toimintaa. Pidämme nykyistä oikeusvaltiokehityssuuntaa EU:ssa erityistä huomiota vaativana. Myös koronapandemia on esimerkki ilmiöstä, joka on testannut sitoutumista yhteisiin arvoihin ja edellyttänyt kaikissa jäsenvaltioissa erityistä huomiota oikeusvaltion toteutumiseen kriisin aikana.

Tutkimushanke oikeusvaltion tilasta ja kehityksestä Euroopassa aloitettu

Tieto on tärkeä päätöksenteon perusta. Osana valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintaa (VNteas) on tämän vuoden helmikuussa aloitettu tutkimushanke ”Oikeusvaltio, Suomi ja Euroopan unioni”, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa oikeusvaltion tilasta ja kehityksestä Euroopassa erityisesti EU-oikeuden näkökulmasta.

Hankkeen toteuttaja on Helsingin yliopisto, ja hankkeelle on perustettu oikeusministeriön vetämä ohjausryhmä. Hankkeessa arvioidaan EU-oikeudellisia vaatimuksia jäsenvaltioiden rakenteellisille oikeusvaltiotakeille ja pohditaan, miten oikeusvaltio-ongelmiin voidaan EU:ssa parhaiten puuttua. Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan sivustolta sekä hankkeelle perustetulta Helsinki Rule of Law Forum -sivustolta saa lisätietoa hankkeesta.

Suomi aktiivisesti mukana kehittämässä EU:n oikeusvaltiovälineitä

Oikeusvaltioperiaatteen turvaamiseksi ja vahvistamiseksi EU:ssa tarvitaan yhteisiä EU-toimia. Suomi on tässä aktiivinen toimija ja osallistuu EU:n moninaisten oikeusvaltiovälineiden kehittämiseen. Oikeusalan yhteistyöllä, tiedonvaihdolla ja vuoropuhelulla vahvistetaan oikeusvaltiokulttuuria jäsenvaltioissa sekä rajat ylittävää oikeusturvaa.

EU:n tuomioistuimella on tärkeä rooli oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen varmistamisessa. Tuomioistuin on viimeaikaisessa oikeuskäytännössään tehnyt tärkeitä linjauksia oikeusvaltioperiaatteen ulottuvuudesta ja merkityksestä EU-oikeudessa, muun muassa oikeudesta tehokkaaseen oikeussuojaan ja siihen kytkeytyvästä tuomioistuinten riippumattomuudesta.

Osallistuminen EU:n tuomioistuimessa vireillä oleviin asioihin on yksi vaikuttamisen kanava, ja Suomi onkin viimeisen vuoden aikana osallistunut kahteen oikeusvaltioperiaatteen turvaamiseen liittyvään tapaukseen EU:n tuomioistuimessa esittämällä omia huomioitaan oikeusvaltioperiaatteesta. Molemmat tapaukset ovat liittyneet Puolan oikeuslaitoksen ja tuomioistuinten riippumattomuuden heikentymiseen.

Komissio julkaisee kesällä EU:n oikeusvaltiokertomuksen. Tämä on yksi uusimmista EU:n oikeusvaltiovälineistä. Kertomus julkaistaan nyt toista kertaa. Oikeusvaltiokertomus on osa laajempaa oikeusvaltiomekanismiksi kutsuttua prosessia, jolla vahvistetaan oikeusvaltiokulttuuria ja yhteistä ymmärrystä oikeusvaltiosta sekä opitaan toisiltamme ja tunnistetaan yhteisiä haasteita. Keskeisenä tavoitteena on ennaltaehkäistä oikeusvaltio-ongelmia.

Komission oikeusvaltiokertomus sisältää jokaista EU:n jäsenvaltiota koskevan maaraportin, jossa valtiota arvioidaan neljän oikeusvaltioperiaatteen osa-alueen osalta:

• oikeuslaitos
• korruptiontorjunnan kehys
• tiedotusvälineiden moniarvoisuus
• laillisuusvalvonta ja muut hallinnon valvontajärjestelyt.

Vuoden 2021 kertomuksessa selvitetään myös koronapandemian vaikutuksia ja jäsenvaltioissa toteutettuja toimia oikeusvaltion turvaamiseksi pandemian aikana.

Oikeusvaltiosta huolehdittava niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin

Oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta on pidettävä huolta myös kansainvälisesti, ei ainoastaan EU-tasolla. Kansainvälisen oikeusvaltiokehityksen suunta on tällä hetkellä huolestuttava, mistä raportoi muun muassa maailman oikeusvaltiokehitystä arvioiva järjestö World Justice Project (Rule of Law Index 2020).

Suomi on tehnyt johdonmukaisesti kansainvälistä oikeusvaltiotyötä erityisesti EU:n lähinaapureissa. Olemme huomanneet, että suomalaiselle oikeusvaltio- ja oikeuskulttuuriosaamiselle on kumppanimaissa paljon kysyntää.

Oikeusvaltiosta on pidettävä huolta myös meillä Suomessa. KHO:n presidentti Kuusiniemen puheenvuoro hallintotuomioistuinpäivässä maaliskuussa 2021 on tästä tärkeä muistutus. Kansainväliset ja eurooppalaiset kehityskulut ovatkin herättäneet pohtimaan oman oikeuslaitoksemme riippumattomuuden takeita. Toisaalta eurooppalainen ja kansainvälinen yhteistyö voi tuoda uusia kiinnostavia näkökulmia kansalliseen keskusteluun siitä, miten suomalaista oikeusvaltiota voidaan kehittää.

VNteas-tutkimushankkeessa huomiota kiinnitetään myös oikeusvaltion kyseenalaistamisen ilmiöön kansainvälisellä tasolla ja arvioidaan EU:n ja Suomen vaikuttamiskeinoja oikeusvaltiokehitykseen kolmansissa maissa. Lisäksi hankkeessa arvioidaan mahdollisia muutostarpeita kansalliseen lainsäädäntöön. Näin ollen hankkeen toteuttamisella osallistutaan uudella tavalla oikeusvaltioperiaatteesta käytävään eurooppalaiseen ja kotimaiseen keskusteluun.

Hankkeen puitteissa on tarkoitus järjestää kaksi avointa seminaaria, lokakuussa 2021 ja tammikuussa 2022. Tutkimustulokset valmistuvat keväällä 2022.

----

Tia Möller työskentelee yksikönpäällikkönä oikeusministeriön Demokratia- ja julkisoikeusosaston EU-oikeus ja tietosuoja -yksikössä.

Marina Venäläinen työskentelee neuvottelevana virkamiehenä oikeusministeriön esikunnan EU- ja kansainvälisten asioiden yksikössä.