Työmarkkinaennuste: Työllisyysaste ohittaa koronakriisiä edeltävän tason 2022, mutta pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkuu

Koronarokotusten edistyminen ja epidemiatilanteen parantuminen ovat kääntäneet työvoiman kysynnän nousuun, ja työmarkkinoiden ennakoidaan kääntyvän reippaaseen kasvuun jo kuluvan vuoden aikana. Koronakriisiä edeltänyt työllisyyden taso ohitetaan vuonna 2023, mutta työttömien työnhakijoiden määrä jää vielä kriisiä edeltävän tason yläpuolelle.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 2.6.2021 työmarkkinaennusteen, joka ulottuu vuoteen 2023. Ennuste perustuu oletukseen, että liikkumisen ja liiketoiminnan rajoituksista voidaan luopua syksyyn mennessä.

– Työmarkkinaennusteen valossa näyttää siltä, että työllisyys on palautumassa varsin kohtuullisesti. Sen sijaan työttömien työnhakijoiden määrän hitaampi supistuminen, ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvu, herättävät huolta, työministeri Tuula Haatainen sanoo.

– Kriisin aikana olemme mittavasti tukeneet yrityksiä ja pyrkineet säilyttämään työpaikkoja. Ilman näitä toimia näkymä työmarkkinoilla olisi todennäköisesti synkempi. Kun työmarkkinoiden veto loppuvuotta kohti palaa, on meillä tärkeä paikka auttaa mahdollisimman moni takaisin töihin ja ehkäistä työttömyyden pitkittymistä, työministeri Haatainen painottaa.

Työllisten määrä saavuttaa koronakriisiä edeltävän tason vasta vuonna 2023

Työmarkkinaennusteen mukaan työllisyysaste nousee kuluvana vuonna 71,2 prosenttiin ja ensi vuonna 71,8 prosenttiin, ohittaen samalla koronaepidemiaa edeltäneen tason. Väestön vähenemisestä johtuen työllisten määrä ohittaa koronakriisiä edeltäneen tason vasta 2023. Vuonna 2023 ennustetaan olevan 2 535 000 työllistä. Työvoimatutkimuksen aikasarjakatkon takia työllisyysasteen sarja on nykyään noin prosenttiyksikön matalampi kuin ennen.

Työttömyysasteen ennustetaan pysyvän kuluvana vuonna 7,7 prosentissa työvoiman ulkopuolisten palatessa työnhakuun ja laskevan tämän jälkeen 7,3 ja edelleen 6,7 prosenttiin vuonna 2023, kun siirtymät työttömyydestä työllisyyteen etenevät.

Työvoiman tarjonta palautuu jo kuluvana vuonna koronakriisiä edeltävälle tasolle

Työmarkkinaennuste tarkastelee myös työvoiman tarjontaa, eli työllisten ja työttömien yhteismäärää. Työvoima-asteen ennustetaan nousevan kuluvana vuonna 65,9 prosenttiin, mikä riittää palauttamaan työvoiman määrän koronakriisiä edeltävälle tasolle väestön vähenemisestä huolimatta. Vuonna 2021 työvoima kasvaa noin 15 000 henkilöllä, ja vuonna 2022 noin 4 000 henkilöllä. Vuonna 2023 työvoiman määrän ei ennusteta kasvavan, mikä johtuu ennen kaikkea työikäisen väestön määrän vähenemisestä.

Työperäisen maahanmuuton päätösperäinen lisääminen näkynee tulevissa väestöennusteissa ja siten myös työvoiman määrää ennustettaessa tulevina vuosina. Myös tavoitteet ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän lisäämisestä ja heidän jäämisestään asumaan Suomeen nykyistä useammin näkynevät jossain vaiheessa työvoiman määrän ennusteissa – ei kuitenkaan vielä tällä ennusteperiodilla.

Rekisterityöttömyyden kehityksessä käänne loppuvuonna 2021 – pitkäaikaistyöttömyys saavuttaa huipputasonsa vuoden 2022 alussa

Työnvälitystilaston työttömien työnhakijoiden ja nuorisotyöttömien määrä alkaa laskea vuoden 2021 aikana, kun koronakriisistä johtuvia rajoituksia aletaan purkaa. Vuosina 2022 ja 2023 työttömien työnhakijoiden ja nuorisotyöttömien määrä jatkaa laskuaan, mutta työttömien työnhakijoiden määrä pysyttelee yhä koronakriisiä edeltävää aikaa korkeammalla tasolla. Työttömiä työnhakijoita on keskimäärin 318 000 vuonna 2021, 284 000 vuonna 2022 ja 267 000 vuonna 2023. Nuorisotyöttömiä on 39 000 vuonna 2021, 33 000 vuonna 2022 ja 30 000 vuonna 2023.

Pitkäaikaistyöttömien määrän ennustetaan kasvavan vuonna 2021 ja saavuttavan huipputasonsa vuoden 2022 alussa, minkä jälkeen sen ennustetaan lähtevän laskuun rekisterityöttömyyden yleisen positiivisen kehityksen myötä. Pitkäaikaistyöttömiä on 111 000 vuonna 2021, 115 000 vuonna 2022 ja 100 000 vuonna 2023.

Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste perustuu tilastolliseen aikasarja-analyysiin, jossa hyödynnetään suhdanneindikaattoreiden, työmarkkinatilastojen ja politiikkainformaation lisäksi valtionvarainministeriön bruttokansantuote-ennustetta sekä Tilastokeskuksen väestöennusteita. Ennuste julkaistaan kahdesti vuodessa.

Lisätiedot:
erityisasiantuntija, Liisa Larja, TEM, p. 050 4007352 (työvoiman kysyntä, työllisyys)
erityisasiantuntija, Minna Ylikännö, TEM, p. 295 047 102 (työvoiman tarjonta, väestö)
asiantuntija Juho Peltonen, TEM, p. 050 471 1975 (työttömät työnhakijat)