Eduskuntavaalitutkimus 2019 kuvaa politiikan ilmastonmuutosta
Eduskuntavaalitutkimus 2019 kuvaa kuluvalla vuosituhannella tapahtuneita muutoksia politiikassa ja vaalikampanjoinnissa. Keskeisimmät muutokset koskevat politiikan uusia jakolinjoja, puoluekentän pirstaloitumista ja poliittisten identiteettien moninaistumista. Tutkimusryhmä käyttää muutoksesta käsitettä politiikan ilmastonmuutos.
- Tuloksemme osoittavat, että vasemmisto-oikeisto-jakoa noudattelevat luokkapohjaiset ja sosiaalisiin identiteetteihin nojaavat selitysmallit ovat pikemminkin toisiaan täydentäviä kuin vaihtoehtoisia tapoja tulkita puolueiden kannatuspohjassa tapahtuneita muutoksia, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta kertoo.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa monet ehdokkaat hyödynsivät kampanjassaan verkkosisältöjä ja sosiaalista mediaa, mikä muutti myös poliittista keskustelukulttuuria. Vaalikoneita, sosiaalista mediaa ja verkon vaaliuutisia seuraavien kansalaisten osuus kasvoi huomattavasti. Verkkosisällöillä oli merkitystä erityisesti nuorimmille äänestäjille.
Puolueiden kannatusmittauksissa ja kampanja-ajan vaalikeskusteluissa korostui vaalien suurimman puolueen aseman saavuttaminen. Kannatusmittausten tulokset vaikuttivat yhä selvemmin puolueiden puheenjohtajien asemaan. Pääministerikysymys nousi monille äänestäjille puoluevalinnan perusteeksi.
Eduskunnan sukupuolijakauma muuttui olennaisesti. Naisehdokkaita oli aiempaa enemmän ja eduskuntaan valittiin vuonna 2019 ennätykselliset 94 naista. Suomi nousi naiskansanedustajien määrällään ykkössijalle eurooppalaisessa vertailussa.
Poliittisen osallistumisen monipuolistuminen on selkeä trendi koko Euroopassa. Suomalaiset ovat keskimääräistä aktiivisempia poliittisia osallistujia, vaikka eivät sijoitu aivan kärkeen kansainvälisessä vertailussa. Usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin sekä tyytyväisyys demokratiaan ovat Suomessa keskimääräistä korkeammalla tasolla. Suomen osallistumisprofiilissa on erityispiirteenä kansalaisaloitteen suuri suosio.
Vuoden 2019 vaaleissa oli käytössä ensimmäistä kertaa kirjeäänestys ulkomailta, mitä pidettiin tervetulleena mahdollisuutena etenkin niiden äänestäjien keskuudessa, joilla oli pitkä etäisyys äänestyspaikalle.
Tutkimus käsittelee myös verkossa tapahtuvaa vaalihäirintää. Laajamittaista tai voimakasta vaalihäirintää ei olla toistaiseksi havaittu Suomessa, mikä voi ainakin osittain olla seurausta ennakoivasta varautumisesta. Maan pienuus, kielimuuri sekä monipuoluejärjestelmä ovat myös tehokkaita ominaisuuksia hillitsemään vaalihäirinnän uhkaa. Vaikka äänestäjillä on vielä suhteellisen vähän omia havaintoja vaalihäirinnästä, tietoisuus sen mahdollisuudesta on varsin korkealla tasolla.
Tutkimuksen on tuottanut Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Åbo Akademin vaalitutkijoiden yhteistyöverkosto, vaalitutkimuskonsortio. Tutkimus edustaa tutkijoiden näkemyksiä suomalaisen demokratian keskeisistä kysymyksistä.
Oikeusministeriö on rahoittanut tutkimuksen aineistonkeruun. Perusaineistona on kysely, jonka Taloustutkimus Oy toteutti kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen.
Tutkimus julkaistaan oikeusministeriön julkaisusarjassa.
Tutkimus on viides peräkkäinen eduskuntavaalitutkimus. Tietoa Suomen kansallisesta vaalitutkimusohjelmasta ja aiemmista eduskuntavaalitutkimuksista löytyy Suomen vaalitutkimusportaalista.
Lisätiedot:
Kirjan toimittajat:
Sami Borg, Elina Kestilä-Kekkonen ja Hanna Wass
Vaalitutkimuskonsortion johtoryhmä
Professori Kimmo Grönlund, tutkimuskonsortion pj, Åbo Akademi, puh. 050 4096409, [email protected]
Professori Åsa von Schoultz, Helsingin yliopisto, puh. 050 3035686, [email protected]
Dosentti Sami Borg, Tampereen yliopisto, puh, 050 345 0811, [email protected]
Dosentti Hanna Wass, Helsingin yliopisto, puh. 050 448 4399, [email protected]
Professori Elina Kestilä-Kekkonen, Turun yliopisto, puh. 045 633 5464, [email protected]
Professori Kim Strandberg, Åbo Akademi, puh. 046 9216595, [email protected]