Maksupalvelulakiin tulossa muutoksia
Oikeusministeriön työryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksensa maksupalvelulain uudistamiseksi. Ehdotetuilla muutoksilla pantaisiin täytäntöön EU:n uuden maksupalveludirektiivin edellyttämät muutokset.
Direktiivi, joka korvaa aiemman maksupalveludirektiivin, on pääosin pantava täytäntöön jäsenmaissa viimeistään 13. tammikuuta 2018. Uuden direktiivin tavoitteena on lisätä kilpailua sekä parantaa maksamisen turvallisuutta ja kuluttajansuojaa.
Maksupalveludirektiivi koskee mm. kortilla, verkkopankissa ja puhelimella tehtäviä maksuja. Uuden direktiivin mukaisia maksupalveluja ovat myös muiden kuin maksutilejä pitävien palveluntarjoajien tarjoamat maksutoimeksiantopalvelut ja tilitietopalvelut.
Maksutilejä pitävien palveluntarjoajien, kuten pankkien, olisi sallittava pääsy maksutileille viimeksi mainittujen välityksellä. Asiakas voisi siten esimerkiksi käynnistää tilisiirron pankkitililtään tai saada tilitietoja pankkitileistään muun palveluntarjoajan kuin tiliä pitävän pankin välityksellä.
Maksupalvelulain soveltamisalaa laajennettaisiin muiltakin osin. Laki koskisi esimerkiksi entistä laajemmin sellaisia matkapuhelimella toteutettavia maksuja, jotka peritään liittymää koskevan laskun yhteydessä. Poikkeuksena ovat eräät enintään 50 euron määräiset maksut, joiden yhteismäärä ei ylitä 300 euroa kuukaudessa.
Laissa säädetty maksupalvelun käyttäjän huolimattomuuteen perustuva vastuu rajoitettaisiin jatkossa enintään 50 euroon tilanteissa, joissa maksuvälinettä, esimerkiksi luottokorttia, on käytetty oikeudettomasti. Nykyisin vastaava summa on 150 euroa. Rajoitus ei edelleenkään koskisi tilanteita, joissa on menetelty tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Lisämaksujen veloittamista kuluttajilta tietyn maksuvälineen käyttämisestä rajoitettaisiin. Käytännössä lisämaksua ei saisi periä esimerkiksi, kun kuluttaja käyttää maksamiseen tavallisimpia pankki- ja luottokortteja eli Visaa tai MasterCardia.
Palveluntarjoajien olisi yleensä käytettävä asiakkaan vahvaa tunnistamista esimerkiksi sähköisen maksamisen yhteydessä. Vahvan tunnistamisen vaatimuksesta voidaan poiketa esimerkiksi lähimaksamisen ja pienmaksamisen osalta. Tältä osin lain voimaantuloajankohta ja mahdolliset poikkeukset riippuvat komission direktiivin nojalla antamasta alemmanasteisesta sääntelystä, jota ei ole vielä hyväksytty. Palveluntarjoaja, joka ei käytä vahvaa tunnistamista, olisi joka tapauksessa vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä.
Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Pekka Pulkkinen, puh. 02951 50224, sähköposti: [email protected]