Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin puhe Kriminologipäivillä 24.5.2021

Arvoisa yleisö,

Kiitos mahdollisuudesta pitää puhe Kriminologipäivillä. Tällä kertaa näin videon välityksellä. 

Rikosoikeutta ja kriminaalipolitiikkaa koskevissa linjauksissa päätösten täytyy vahvasti perustua tutkittuun tietoon.  Olen tyytyväinen, että kriminologinen tiedonkeruu ja tutkimus on ottanut merkittäviä edistysaskeleita viime vuosina. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin KRIMOn sijoittuminen Helsingin yliopistoon vuonna 2015 merkitsi kriminologisen tutkimuksen ja opetuksen vahvistumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Kriminologinen tutkimus on ottanut edistysaskeleista myös muissa maamme yliopistoissa. Ensimmäinen tieteenalayhdistys perustettiin vuonna 2019 ja näinä päivinä ensimmäinen vertaisarvioitu kotimaiskielinen kriminologian tieteellinen aikakauslehti näkee päivänvalon. 

Som namnet på denna tillställning – Kriminologian kahdet kasvot – perustutkimusta ja yhteiskunnallista vaikuttamista / Kriminologins två ansikten – grundläggande forskning och samhällspåverkan berättar, har den moderna kriminologin tagit sin roll och sitt ansvar som en viktig del av den samhälleliga diskussionen och beslutsfattandet. Som konkreta exempel kan nämnas de program för motverkande av våld som justitieministeriet finansierat, som i sin tur gett upphov till den ambitiösa konsekvensstudie som KRIMO skapat.

(Kuten tämän tilaisuuden nimi Kriminologian kahdet kasvot – perustutkimusta ja yhteiskunnallista vaikuttamista kertoo, nykypäivän kriminologia tieteenä ymmärtää roolinsa ja vastuunsa tärkeänä elementtinä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Konkreettisena esimerkkinä tällä hallituskaudella mainittakoon oikeusministeriön rahoittamat väkivallan torjuntaohjelmat, joiden seuraamiseksi on käynnistetty kunnianhimoinen KRIMOn toteuttama vaikuttavuustutkimus.)

Kriminaalipoliittisessa päätöksenteossa tutkimuksella on erittäin tärkeä rooli. Rikollisuusongelmiin kytkeytyvää epävarmuutta ja turvattomuutta saatetaan käyttää välineenä poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Sosiaalisen median rooli on noussut yhä keskeisemmäksi. Internetin keskustelupalstat luovat omaa todellisuuttaan, joka ei välttämättä ole faktaperustaista. Näin tutkimukseen perustuvan tiedon rooli nousee yhä tärkeämpään asemaan päätöksenteossa. 

Hyvät kuulijat,

Oikeusministeriössä on nyt kevään aikana valmisteltu ministeriön tietoon perustuvan päätöksenteon strategia, jonka yhtenä tavoitteena on tukea oikeusministeriön linjausten ja tulostavoitteiden toteutumista. Strategia koostuu tiedolla johtamisen tiekartasta ja tutkimustoiminnan kehittämisestä, ja sen muut tavoitteet ovat: 

- tiedolla johtamisen edellytyksiä kehitetään yhteistyössä hallinnonalan ja valtioneuvoston toimijoiden kanssa
- valmistelun ja päätöksenteon tueksi on saatavilla laadukas tietopohja
- virkamiesten valmiudet tiedon hankintaan ja tietolähteiden monipuoliseen käyttöön vahvistuvat 
- tietovarantojen käytettävyyttä ja tutkimustoiminnan prosesseja kehitetään systemaattisesti ja ennakoivasti

Tutkimustieto ja tiedon hyödyntäminen tukevat toimintaympäristön ilmiöiden ja muutosten ymmärtämistä sekä ennakointia. Lisäksi keskeistä on seurata lainsäädäntöhankkeiden vaikuttavuutta ennen ja jälkeen ja uudistusten. 

Lainsäädäntötutkimusten lisäksi tulee vahvistaa oikeusministeriön muun kehittämistyön seurantaa ja tutkimusta. Erityisesti rikoksentorjuntamenetelmien vaikuttavuustutkimus on alue, joka vaatii vahvistamista tulevaisuudessa. (Myös hankkeiden kustannushyötyjen arviointia tulee kehittää. Tutkimustiedon levittämistä varten oikeusministeriö julkaisee Haaste-lehteä, joka jakaa tutkijayhteisön tietoa kansantajuisessa mielessä suurelle yleisölle sekä turvallisuusalan asiantuntijoille.)

Hyvät kuulijat,

Tietoon ja tutkimukseen perustuvaa päätöksentekoa tulee kehittää yhteistyössä yliopistojen kanssa Suomessa ja kansainvälisesti. Tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää hyvää tietopohjaa, analyysitaitoja ja poliittista tukea onnistuakseen. Vaikka tutkimuksen ja tiedon levittämisen avulla pyritään tuomaan objektiivista aineistoa poliittiseen päätöksentekoon. Samalla on hyvä muistaa, että politiikassa on aina luonnollisesti kyse arvovalinnoista. Tärkeää on, että poliittisten päätösten yhteiskunnallisia vaikutuksia pystytään mahdollisimman hyvin ja avoimesti etukäteen arvioimaan ja jälkikäteen seuraamaan. 

Yhteiskunnalliset ongelmat eivät välttämättä aina taivu kokeellisiksi tutkimusasetelmiksi, vaan lisäksi tarvitaan muun tyyppistä päättelyä politiikkatoimien tueksi. Tutkimukseen perustuvan päätöksenteon paradigman ei siten tulisi tarpeettomasti rajoittaa politiikkatoimien käyttöalaa. Hienoa, että myös näistä asioista keskustellaan nyt käynnistyvässä seminaarissa.

Arvoisa yleisö,

Toivotan kaikille antoisia ja virikkeellisiä seminaaripäiviä ja esitän lämpimät kiitokset yhteistyökumppaneille tilaisuuden järjestämisestä ja erinomaisen ohjelman rakentamisesta. On mielestäni tärkeää, että tässäkin tilaisuudessa jaettu tieto päätyy julkiseen käyttöön ja arvostan kovasti, että suunnitelmissa on järjestää vastaavia seminaareja myös tulevaisuudessa.