Oikeusministeri Antti Häkkänen: Korruptio on demokratian, kestävän kehityksen ja markkinatalouden pahimpia vihollisia

- Korruptio on demokratian, kestävän kehityksen ja markkinatalouden pahimpia vihollisia. Korruptio vaarantaa yhteiskuntien turvallisuutta, heikentää demokratiaa, lisää eriarvoisuutta, hidastaa taloudellista kehitystä ja murentaa oikeusvaltiota, totesi oikeusministeri Antti Häkkänen puhuessaan YK:n korruption vastaista yleissopimusta käsittelevässä sopijapuolikonferenssissa Wienissä tänään.

- Historia osoittaa, että pahimmillaan korruptio ruokkii mielivaltaista yhteiskuntajärjestystä ja tuhoaa kansalaisten mahdollisuudet elintason ja sosiaalisen aseman parantamiseen.

Häkkäsen mukaan Suomi on aktiivisesti mukana tukemassa YK:n korruption vastaista työtä ja tukee EU:n vahvaa roolia korruption torjunnassa. Häkkänen muistutti, että korruptio murentaa avoimen yhteiskunnan perusarvoja ja vaarantaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen.  

- Suomi tukee monenkeskistä ja sääntöperustaista kansainvälistä järjestystä. Korruption vastainen työ on yksi osa monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä, jolla tuetaan rauhan, demokratian, vapauden ja talouskasvun etenemistä maailmassa. Kansainvälinen yhteistyö ja paine ovat korruption torjunnassa avainasemassa. Esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, ellei korruption torjunnassa ja oikeusvaltiota tukevien instituutioiden luomisessa onnistuta, painotti Häkkänen.

- Korruptiolla ei tule olla myöskään Suomessa sijaa. Vaikka kansainväliset selvitykset osoittavat, että Suomi on niin sanottu alhaisen korruption maa, on korruption vastaiseen työhön panostaminen erittäin tärkeää myös meillä, Häkkänen totesi.

Häkkänen kertoi Suomessa valmisteilla olevasta korruption vastaisesta strategiasta.

- Maamme ensimmäisen korruption vastaisen strategian tavoitteena on johdonmukaisesti vahvistaa viranomaisrakenteiden toimintakykyä, lisätä läpinäkyvyyttä ja yleistä tietoisuutta korruptiosta, helpottaa korruptiotapausten paljastumista sekä kehittää lahjusrikoksiin liittyvää lainsäädäntöä ja edistää korruptiotutkimusta. Aktiivinen kansalaisyhteiskunta ja vapaa media ovat ratkaisevan tärkeä osa korruption torjuntaa.

Ministeri Häkkänen korosti, että myös YK:n korruptiosopimuksen täytäntöönpanon maakohtaisten arviointien kautta saaduista suosituksista on ollut Suomelle suurta hyötyä kansallisen korruptionvastaisen työn tehostamisessa. Sopimuksen arviointiryhmä on laatinut Suomea koskevan maaraportin vuonna 2011.

Korruption vastainen YK:n yleissopimus (UNCAC) tuli kansainvälisesti voimaan vuonna 2005. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 2006.

Korruptiosopimus on ensimmäinen maailmanlaajuinen korruption vastainen sopimus. Sen velvoitteet liittyvät lahjusrikoksiin ja eräisiin muihin korruptiota koskeviin rikoksiin kuten rahanpesuun. Sopimuksessa on määräyksiä ennalta ehkäisystä, kriminalisoinneista, kansainvälisestä yhteistyöstä ja asiantuntija-avusta sekä korruptiolla saatujen varojen palauttamisesta. Sopijavaltioita on tällä hetkellä 183.

Ministeri Häkkänen tapaa Wienissä muun muassa Itävallan hallituksen edustajia, Venäjän oikeusministerin, Ukrainan oikeusministerin, Euroopan perusoikeusviraston pääjohtajan ja ETYJ:n pääsihteerin.

Lisätiedot: erityisavustaja Lauri Koskentausta, puh. +358 2951 50131

Tietoa YK:n korruption vastaisesta sopimuksesta ja sen seurannasta (englanniksi)