Rikoksentorjuntaneuvosto ja Suomen Kuntaliitto tiedottavat
Rikosten ehkäisy vaatii laaja-alaista yhteistyötä
Rikoksentorjuntaneuvoston ja Kuntaliiton toteuttama kysely keväältä 2017 kertoo, että kansallisen rikoksentorjuntaohjelman tavoitteiden saavuttaminen vaatii laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken niin valtion kuin kuntienkin tasolla. Lisäksi tarvitaan turvallisuuteen liittyvän työn parempaa koordinointia ja resursointia.
Kyselyn mukaan joka kymmenennessä kunnassa on nimetty rikoksentorjuntatyöstä vastaava päätoiminen tai osa-aikainen koordinaattori. Poikkihallinnollinen yhteistyöryhmä kokoontuu neljässä kunnassa kymmenestä. Pienissä kunnissa rikosten ehkäisy ja turvallisuusasiat on useimmiten sisällytetty osaksi hyvinvointisuunnittelua tai sähköistä hyvinvointikertomusta. Mitä isompi kunta, sitä useammin rikosten ehkäisy on osa kunnallista turvallisuussuunnittelua.
Noin joka kuudes kyselyyn vastannut kunta arvioi, että rikosten ehkäisy näkyy kunnan strategiassa hyvin ja joka viides arvioi, että rikosten ehkäisyn näkökulmat on saatu osaksi kunnan talouden ja toiminnan suunnitteluprosessia.
Asukkaiden kuulemiseen rikosten ehkäisyyn liittyvissä asioissa on käytettävissä useita keinoja, mutta niiden käyttö ei kyselyn mukaan ole kovin aktiivista. Esimerkiksi turvallisuuskyselyitä järjestää säännöllisesti joka viides kunta ja turvallisuuskävelyitä joka kymmenes kunta. Nuorisovaltuustoja ja vanhusneuvostoja näytetään kuullun noin viidenneksessä kunnista, mutta vammaisneuvostoja vain joka kymmenennessä.
Asukkaita ja järjestöjä kuultava enemmän turvallisuusasioissa
Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikan mukaan turvallisuuteen ja erityisesti turvallisuuden tunteeseen liittyvät asiat ovat keskeinen elementti kuntalaisten hyvinvoinnissa ja merkittävä osa arjen sujuvuutta. Siksi kunnissa kannattaa ottaa kuntalaisten ääni kokemusasiantuntijoina huomioon, kun tehdään kunnan kokonaiskehittämistä ja erilaisia turvallisuussuunnittelua. Tätä edesauttaa rikoksentorjunnan ja turvallisuussuunnittelun hyvä organisointi.
– Tulevaisuuden haasteena on saada rikosten ehkäisy ja turvallisuustyö osaksi näitä kuulemisen muotoja ja osallistumisen rakenteita sekä varmistaa, että kuntalaisilta kerätty tieto viedään kunnan viranomaisille ja luottamushenkilöille, Päivi Kurikka arvioi.
Rikoksentorjunnan osaamista ja tietoa vaikuttavuudesta tarvitaan
Rikoksentorjuntaneuvoston pääsihteeri Minna Piispa arvioi, että onnistunut ja laaja-alainen paikallinen rikoksentorjuntatyö edellyttää tukea niin kunnan poliittisilta päätöksentekijöiltä kuin johtavilta viranhaltijoilta. Kunnan päättäjät ja viranhaltijat tarvitsevat tietoa ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta. Lisäksi tarvitaan tietoa rikoksentorjunnan hyvistä käytännöistä ja koulutusta. Näihin tarpeisiin neuvosto pyrkii vastaamaan ja ensimmäinen rikoksentorjuntaosaamisen verkkokoulutus turvallisuustyötä tekeville käynnistyy helmikuussa 2018 Laurea-ammattikorkeakoulussa.
Oikeusministeriön yhteydessä toimiva rikoksentorjuntaneuvosto ja Suomen Kuntaliitto selvittivät kyselyllä kuntien turvallisuusvastaaville paikallisen rikoksentorjuntatyön toteuttamista ja yhteistyötä kunnissa alkuvuodesta 2017. Kyselyn vastausprosentti oli 43 ja vastauksia saatiin erikokoisista kunnista eri puolilta Suomea.
Kysely oli osa Turvallisesti yhdessä -rikoksentorjuntaohjelmaa vuosille 2016–2020. Ohjelma keskittyy paikallisen rikoksentorjunta- ja turvallisuustyön yhteistyön ja koordinoinnin kehittämiseen sekä asukkaiden ja järjestöjen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseen. Ohjelman tavoitteena on kytkeä rikosten ehkäisy entistä paremmin kunnan eri suunnitelmiin ja hyvinvointi- ja turvallisuustyöhön.
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Saija Sambou, rikoksentorjuntaneuvosto/OM, puh. 02951 50352, [email protected]
Erityisasiantuntija Päivi Kurikka, Kuntaliitto, puh. 050 301 9068, [email protected]
Paikallinen tahtotila kuntoon. Kysely rikoksentorjuntatyöstä kunnissa vuonna 2017.