Tutkimus: Nuorten arviot omista kyvyistään vaikuttaa yhteiskuntaan eroavat jo varhain
Sukupuoli, äidinkieli, perheen koettu taloudellinen tilanne sekä vanhempien koulutustaso ja ammatti vaikuttavat siihen, millaisiksi nuori arvioi omat kykynsä vaikuttaa yhteiskuntaan. Käsitys muotoutuu hyvin varhaisessa vaiheessa. Näin kertoo tuore Tampereen yliopiston toteuttama tilastollinen tutkimus, jossa käsitellään nuorten sisäisen kansalaispätevyyden muodostumista.
Sisäinen kansalaispätevyys eli koettu kyky vaikuttaa yhteiskuntaan ja ymmärtää sen toimintaa on yhteydessä muun muassa aikuisiän äänestysaktiivisuuteen sekä muuhun yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Nuorten arviot omista kyvyistään eroavat jo 15-vuotiaana. Tyttöjen sisäinen kansalaispätevyys on poikia heikompaa. Sama ero on havaittu eurooppalaisessa aikuisväestössä naisten ja miesten välillä.
Sukupuolen lisäksi vanhempien ja perheen rooli kansalaispätevyyden kehittymisessä on merkittävä. Vanhempien korkealla koulutustasolla on myönteinen yhteys nuorten kansalaispätevyyteen. Mitä korkeammin kouluttautuneita vanhemmat ovat, sitä paremmiksi nuori kokee kykynsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen. Tämä heijastuu myös aikuisikään.
Koulutus tasoittaa eroja
Koulujen demokratiakasvatus tasoittaa jonkin verran perhetaustasta johtuvia eroja nuorten sisäisessä kansalaispätevyydessä. Oppitunneilla tapahtuvan opetuksen lisäksi kansalaispätevyys voi vahvistua yhteiskunnalliseen keskusteluun kannustavien opettajien ja luokkatovereiden ansiosta. Luokan avoin keskusteluilmapiiri sekä opettajien kannustus vaikuttavat myönteisesti erityisesti niihin oppilaisiin, jotka keskustelevat harvoin vanhempiensa kanssa yhteiskunnallisista asioista.
Nuorten aikuisten alhainen äänestysaktiivisuus aiheuttaa huolta vaaleista toiseen. Tutkimuksen mukaan nuorten omaa kokemusta kyvyistään vaikuttaa yhteiskuntaan on tärkeää vahvistaa jo ennen äänestysikää. Uusien, nuoria kiinnostavien aiheiden nouseminen politiikan asialistan kärkeen saattaa tulevaisuudessa herättää nuorten yhteiskunnallisen kiinnostuksen.
Nuoret kansalaiset – Tilastollinen tutkimus nuorten kansalaispätevyydestä perustuu Tampereen yliopiston EPIC-hankkeen vuonna 2021 keräämään valtakunnalliseen kyselytutkimusaineistoon. Kyselyyn vastasi yhteensä 5272 yhdeksäsluokkalaista nuorta 37 kunnassa ja 80 koulussa eri puolilla Suomea. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia ja Svenska kulturfonden ja tutkimusraportin julkaisua oikeusministeriö.
Nuoret kansalaiset: Tilastollinen tutkimus yhdeksäsluokkalaisten kansalaispätevyydestä -julkaisu
Lisätiedot:
Julkaisun toimittajat: Tenure Track -professori Elina Kestilä-Kekkonen (p. 050 4086215, [email protected]) ja tutkijatohtori Aino Tiihonen (p. 0503187649, [email protected])
Yksikönpäällikkö Niklas Wilhelmsson, oikeusministeriö, p. 029 5150348, [email protected]