Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin avauspuheenvuoro Vankilavirkailijain Liiton sääntömääräisessä edustajiston valintakokouksessa 2.12.2014

Oikeusministeriö 3.12.2014 10.12
Puhe -

Arvoisat kuulijat,

Oikeusturvan tuottaminen, ylläpitäminen ja kehittäminen on valtion ehdoton ydintoiminto. Sekä eduskunnan perustuslakivaliokunta että lakivaliokunta ovat todenneet omissa ensi vuoden talousarvioesitystä koskevissa lausunnoissaan, että oikeusturvan toteuttamisesta vastaavien viranomaisten perusrahoitus on turvattava riittävällä tavalla hankalassakin taloustilanteessa. Eduskunnassa on käyty keskustelua sisäisen turvallisuuden resursseista myös syyskuussa, jolloin hallitus vastasi välikysymykseen poliisipalvelujen turvaamisesta.

Olen sisäministeri Räsäsen kanssa asettanut parlamentaarisen työryhmän, jonka tehtävänä on tuottaa eduskunnalle tietoa sisäisen turvallisuuden sekä oikeudenhoidon strategisista resurssitarpeista seuraavalla kehyskaudella 2016?19. Työryhmän tavoitteena on määritellä pitkän aikavälin tavoitetila ja perusteet turvallisuuden ja oikeudenhoidon resursseille. Lisäksi tavoitteena on parantaa viranomaisten välistä yhteistyötä tällä sektorilla ja sujuvoittaa prosesseja oikeusturvaa vaarantamatta. Tämä selvitys koskee poliisin, Rajavartiolaitoksen, Tullin, oikeuslaitoksen, syyttäjälaitoksen, Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden sisäistä turvallisuutta ylläpitävien viranomaisten toimintaa. Kuulette tämän työn etenemisestä varmasti kevään aikana lisää. Työryhmän toimikausi on helmikuun 2015 loppuun. Sisäisen turvallisuuden uhat ja kansalaisten oikeusturva eivät noudata vaalikausia, ja siksi asialle tarvitaan kaikkien eduskuntapuolueiden sitoutumista.

Oikeusministeriön omana rakennepoliittisena ohjelmana voidaan pitää oikeudenhoidon uudistamisohjelmaa vuosille 2013?2025. Ohjelma sisältää yhteensä lähes kuusikymmentä rakenteisiin, menettelyihin ja osaamiseen liittyvää toimenpide-ehdotusta. Näistä noin kolmekymmentä on joko jo valmistunut, eduskunnan käsittelyssä tai ministeriössä valmistelussa. Tavoitteena on vähentää työmäärää vähentämällä tuomioistuimissa käsiteltävien asioiden määrää, lyhentämällä asioiden käsittelyketjuja sekä rationalisoimalla oikeuslaitoksen organisaatiorakenteita. Peruslähtökohtana on, että kullakin asialla tulisi olla sille tarkoituksenmukainen käsittely oikeusturvaa vaarantamatta.

Tämän hallituskauden alussa myös Rikosseuraamuslaitos laati oman sopeuttamissuunnitelmansa, jonka toteuttamista jatketaan koko ensi ja vielä sitäkin seuraava vuosi. Onnistuimme turvaamaan Rikosseuraamuslaitokselle alkusyksyn budjettineuvotteluissa jonkin verran helpotusta ensi vuodelle. Saimme määrärahoihin miljoonan euron tasokorotuksen ja torjuttua valtiovarainministeriön ehdottamat lisäsäästöt. Viime kevään kehyspäätös merkitsee kuitenkin Rikosseuraamuslaitokselle, kuten kaikille muillekin hallinnonaloille, suuria lisäsäästövelvoitteita tulevan kehyskauden aikana.

Oikeusministeriö antoi kesällä Rikosseuraamuslaitokselle toimeksiannon valmistella toimitilavisioehdotuksen, jolla sen toimintakyky saataisiin turvattua alenevista kehysmäärärahoista huolimatta. Parhaillaan eduskunnassa käsiteltävänä olevat vankeus- ja yhdyskuntaseuraamuslainsäädäntö edellyttävät, että Rikosseuraamuslaitos pystyy tulevaisuudessakin tekemään turvallisuutta edistävää, vaikuttavaa lähityötä. Taloudelliset kehykset asettavat haasteita sille, kuinka laajaa vankilaverkostoa on mahdollista tulevaisuudessa ylläpitää. Toimeksiannon taustalla oli huoli siitä, riittääkö nykyisen laajuisen vankilaverkoston ylläpitämiseen enää kehysleikkausten jälkeen henkilökuntaa.

Taloudellisten reunaehtojen lisäksi Rikosseuraamuslaitokselta pyydettiin sellaista toimitilavisioehdotusta, joka tukee oikeusministeriön strategisia tavoitteita ja Rikosseuraamuslaitokselle asetettuja vaikuttavuustavoitteita.

Ur samhällstrygghetens synvinkel är det viktigt att allt färre fångar friges direkt från slutna fängelser. Det är viktigt att frigivningen sker planmässigt och kontrollerat via öppna anstalter eller via övervakad frihet på prov. Justitieministeriet har ställt upp ett mål för Brottspåföljdsmyndigheten: i slutet av ramperioden ska det dagliga antalet fångar som är placerade i frihet på prov vara 200 fångar. Planmässig frigivning grundar sig på samhällets s.k. allmänna tjänster. Med tanke på intressentsamarbetet är det väsentligt att tjänsterna och deras kontinuitet ordnas redan under men också efter strafftiden i samarbete med de kommuner dit fångarna friges. Lokalstrukturen bör stödja detta arbete.

(Yhteiskuntaturvallisuuden kannalta on tärkeää, että vapautumista suoraan suljetuista vankiloista vähennetään. On tärkeää, että vangit vapautuvat suunnitelmallisesti, hallitusti avolaitoksen tai valvotun koevapauden kautta. Oikeusministeriö on asettanut Rikosseuraamuslaitokselle tavoitteen, jonka mukaan kehyskauden lopussa valvotussa koevapaudessa olisi päivittäin 200 vankia. Suunnitelmallisessa vapauttamisessa nojaudutaan yhteiskunnan ns. normaalipalveluihin. Palvelujen järjestäminen ja toimintajatkumoiden luominen rangaistusaikana ja sen jälkeen niiden kuntien kanssa, jonne vangit vapautuvat, on sidosryhmäyhteistyössä keskeistä. Toimitilarakenteen tulee tukea tätä työtä.)

Erittäin tärkeänä pidän myös sitä, että toimitilavision toimenpiteet mahdollistaisivat ns. vessattomista selleistä (paljusellit) luopumisen ja pääsisimmevihdoin tässä asiassa viimein eteenpäin.

Oikeusministeriö piti valmistelussa tärkeänä myös sitä, että visiossa katsottaisiin myös yli tämän kehyskauden arvioitaessa tulevaisuuden vanki- ja asiakaskertymiä suhteessa väestönkehitykseen eri alueilla.

Toimitilavisioon liittyvistä suunnitelmista päätösten aika on kevään 2015 vaalien jälkeen. Päätösten valmistelua jatketaan siten, että tulevan hallituksen oikeusministeri voi ottaa niihin kantaa ensi vuonna. Enää tämän hallituskauden aikana vankiloiden lakkauttamisista ei tulla tekemään päätöksiä.

Uusintarikollisuuteen vaikuttaminen on ollut keskeinen rikosseuraamusalan tavoite 1990-luvun lopulta lähtien. Edelleen sama tavoite on kirjattu oikeusministeriön hallinnonalan uuteen tulevaisuuskatsaukseen. Tämä sama tavoite on kirjattu myös eduskunnassa parhaillaan käsittelyssä oleviin hallituksen esityksiin, vankeuslakiin ja yhdyskuntaseuraamuslainsäädäntöön.

Työ on vaikuttavaa, jos vanki tai yhdyskuntaseuraamusasiakas onnistutaan integroimaan takaisin yhteiskuntaan. Rikosten tekemisen taustalla nähdään olevan riskitekijöitä, joihin voidaan ja tulee vaikuttaa. Näitä tekijöitä ovat mm. vähäinen koulutus, huono työmarkkinakelpoisuus, asumistilanne, päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelmat, asenteet, arvot sekä heikot ongelmanratkaisu- ja sosiaaliset taidot.

Uusimisriskiin vaikuttamistavoitteen onnistumiseen vaikutatte te, jotka teette näiden ihmisten kanssa päivittäin työtä. Työn luonne on muuttunut. Vankeuslainsäädäntö haastaa jokaisen tämän alan työntekijän mukaan vaikuttamaan niihin valmiuksiin, joilla rikoksentekijät saataisiin kiinnittymään takaisin yhteiskuntaan. Silloinkin, kun työskennellään suljetussa vankilassa, toiminnan tulee suuntautua vapautumisen jälkeiseen elämään.

Kuntouttavaa toimintaa ei tehdä vain sille varattuna aikana, tietylle ryhmälle kohdistettuina erityistoimenpiteinä tai kalenteriin varattujen toiminta- tai päihdeohjelmien aikana. Tavoite vaikuttaa uusintarikollisuuden riskiin osana arjen toimintaa koskeekaikkia rikosseuraamusalan työntekijöitä. Tällä en tarkoita sitä, etteikö Rikosseuraamuslaitoksessa tulisi olla myös erityisosaajia ohjelmatyöhön, koulutukseen tai sosiaalityöhön. Olen erityisen vaikuttunut Ruotsin mallista, jossa jokaiselle rangaistusta suorittavalle on nimetty lähityöntekijä, joka tukee rangaistusajan suunnitelman toteuttamista. Toivottavasti tähän suuntaan toimintaa kehitetään myös meillä! Motivointityötä arjessa tulee tehdä jokaisen vartijan ja rikosseuraamustyöntekijän.

Tämä hallituskausi on ollut oikeusministeriössä lainvalmistelun näkökulmasta kiireinen. Rikoslainsäädännön uudistamisessa on oman kauteni eräs painopiste ollut seksuaalirikossäännösten ja ihmiskauppaa koskevien säännösten tarkistamisessa. Eduskunnalle on viimeisenä uudistuksena juuri äskettäin annettu esitys, jossa tiukennetaan parituksen tai ihmiskaupan uhriin kohdistuvan seksinoston rangaistavuutta.

Erittäin tärkeänä pidän myös rikosuhrimaksulain valmistelua. Lain tarkoituksena on vahvistaa rikoksen uhreille suunnattujen tukipalvelujen valtionrahoitusta ja samalla tukea rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevien EU direktiivin vähimmäisvaatimusten täytäntöönpanoa. Rikoksentekijöiltä perittävän maksun tuotoiksi on arvioitu noin 5 milj. euroa, joka kohdennettaisiin uhrien tukipalveluihin. Maksun suorittamiseen olisi velvollinen täysi-ikäisenä rikoksen tehnyt henkilö, joka tuomitaan rangaistukseen rikoksesta, jossa säädetty ankarin rangaistus on vankeutta. Myös tämä hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella.

Seuraamusjärjestelmään liittyen, jo mainittujen laajojen vankeus- ja yhdyskuntaseuraamuslainsäädäntölakipakettien lisäksi tällä hallituskaudella on vielä tarkoitus antaa eduskunnalle hallituksen esitys koko rangaistusta suorittaville tarkoitetusta valvontaseuraamuksesta, joka koostuisi rangaistuksen suorittamisesta vankilassa ja sitä seuraavasta valvonnasta. Myös henkilötietojen käsittelyä Rikosseuraamuslaitoksessa koskevaan lainsäädäntöön on tarkoitus tehdä rekisteritietojen uudistamista edellyttäviä muutoksia sekä asianmukaisen tiedonsaannin turvaavia täsmennyksiä.

Hyvät kuulijat, aivan lopuksi

Rikosseuraamusalan vetovoimaisuus työnantajana on säilynyt viime vuosina kaikista säästötoimista huolimatta. Alan perustutkinto-opetukseen on hakenut vuosittain noin 230?290 henkilöä. Viime vuonna hakeneiden määrä oli 229. Mielestäni voimme pitää hakijoiden määrää viestinä siitä, että se työ, jota Rikosseuraamuslaitoksessa tehdään, koetaan yhä merkityksellisenä ja työtänne arvostetaan.