Oikeusministeri Tuija Brax Viestinnän Keskusliiton seminaarissa 12.5.2011

Oikeusministeriö 12.5.2011 11.20
Puhe -

Muutosvarauksin

Hyvät seminaarin osanottajat,

Huhtikuussa järjestetyt eduskuntavaalit olivat monesta syystä mielenkiintoista seurattavaa. Yksi vaalien alla nousseista keskustelunaiheista oli Suomen maahanmuuttopolitiikka ja siihen liittyen myös rasismi. Rakentava keskustelu on aina tervetullutta, oli aihe mikä tahansa. Maahanmuuttopolitiikasta on voitava avoimesti keskustella ja voimakaskin kritiikki tietynlaista politiikkaa kohtaan tulee sallia. Hyväksyttävänä ei voida kuitenkaan pitää ihmisryhmien uhkaamista, solvaamista tai panettelua.

Vaikka sananvapaus onkin yksi perustuslakiin kirjatuista perusoikeuksistamme, on kuitenkin selvää, että sananvapauden käyttämisellä on rajansa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisuissaan todennut, ettei rasistinen vihapuhe nauti sananvapauden suojaa. Tuomioistuin on huomauttanut, että demokratian yksi kulmakivistä on suvaitsevaisuus ja ihmisten tasa-arvo. Tämän vuoksi demokratiassa on välttämätöntä määrätä seuraamuksia tai ryhtyä ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin silloin, kun lausumilla yllytetään suvaitsemattomuuteen perustuvaan vihaan.

Sananvapautta voidaan rajata esimerkiksi rikoslailla, kun tarkoituksena on suojata ihmisryhmiä heihin kohdistuvalta vihapropagandalta. Sananvapauden ydinalueeseen kuuluvan yhteiskunnallisen keskustelun rajoituksiin on suhtauduttava tiukemmin kuin esimerkiksi kaupallisen mainonnan rajoituksiin. Myös tieteen ja taiteen vapaus ovat tärkeitä perusoikeuksia. Vaikka poliittinen keskustelu kuuluu sanavapauden ydinalueeseen, on kansainvälisesti ja kansallisesti selvää, ettei tällainen keskustelu toimi oikeutuksena rasistisille puheille.

Kansainvälisessä yhteisössä on viime vuosina laadittu kaksi oikeudellista instrumenttia rasistisen vihapropagandan vähentämiseksi. Vuonna 2003 tehtiin Euroopan neuvoston tietoverkkorikoksia koskevaan yleissopimukseen rasistisia rikoksia koskeva lisäpöytäkirja, jonka myös Suomi tuolloin allekirjoitti. Vuonna 2008 hyväksyttiin Euroopan unionin puitepäätös rasismin torjumisesta. Molempien instrumenttien keskeinen merkitys on julkisesti internetissä esitettävän rasistisen propagandan kriminalisoinnissa.

Edellinen eduskunta hyväksyi maaliskuussa, juuri ennen kautensa päättymistä, näiden instrumenttien johdosta rikoslakiin tarvittavat muutokset. Lakimuutokset tulevat voimaan 1. kesäkuuta.

Selvyyden vuoksi on todettava, ettei rasistisia rikoksia ole määritelty varsinaisesti rikoslaissa, eikä rikoslakiin sisälly rikosnimikkeenä rasistista rikosta. Rikoslaissa rasistisia vaikuttimia kuitenkin sisältyy toisaalta eräiden rikosten tunnusmerkistöihin ja toisaalta rangaistuksen koventamista koskeviin säännöksiin.

Keskeinen rasistisia vaikuttimia koskeva rangaistussäännös on kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Kyse on käytännössä rasististen viestien levittämisestä yleisön keskuuteen. Tätä säännöstä on nyt muutettu siten, että se nykyistä selkeämmin soveltuu rasististen tekojen ohella myös muihin viharikoksiin. Rikoksen vaikuttimina mainitaan rasististen perusteiden, kuten etnisen alkuperän, lisäksi myös uskonto ja vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen sekä vammaisuus.

Lisäksi kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevaa säännöstä selvennetään siten, että sen soveltuminen levittämisen eri tekotapoihin voidaan varmistaa. Teknologian kehitys on viime vuosina johtanut siihen, että tietoverkot tarjoavat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia esimerkiksi vähemmistöryhmiin kohdistuvalle vihapuheelle. Kerron lopuksi tarkemmin, miten tähän haasteeseen on käytännössä pyritty vastaamaan.

Erityisen vakavia tekoja varten rikoslakiin lisätään uusi törkeää kiihottamista kansanryhmää koskeva rikostunnusmerkistö, joka voi tulla sovellettavaksi tapauksissa, joissa kehotetaan tai houkutellaan joukkotuhontaan tai muihin vakaviin ihmisoikeusrikoksiin.

Rasististen ja viharikosten kriminalisoinnissa on pitkälti kyse kahden perusoikeuden yhteentörmäyksestä. Toisaalta demokraattisessa yhteiskunnassa sanavapaudella on vahva asema, ja ihmisten on saatava ilmasta voimakkaitakin mielipiteitä. Toisaalta taas perustuslakiin ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin sisältyy yleinen syrjinnän kielto. Haasteena on löytää tasapaino ilmaisunvapauden ja rasististen tekojen rangaistavuuden välille.

Tämän tasapainon löytämisen ongelmallisuutta kuvastaa hyvin internetissä esiintyvä vihapuhe. Rasistisia rikoksia koskevan uudistuksen valmistelun yhteydessä oikeusministeriössä päätettiin laatia muistio internetin keskustelupalstojen rikosoikeudellisesta vastuusta internetin vihakirjoitteluun liittyen. Muistiossa kysyttiin, olisiko internetsivustojen ylläpitäjille tarpeen säätää erityinen velvollisuus valvoa, onko sivuilla rasistisen rikoksen tunnusmerkistön täyttävää aineistoa ja velvollisuus poistaa tällainen aineisto.

Noin puolet lausunnonantajista oli keskustelupalstojen ylläpitäjien vastuun lisäämisen kannalla tai ainakin kannatti vastuun lisäämisen tarkempaa selvittelyä. Toinen puoli lausunnonantajista vastusti ylläpitäjien vastuun lisäämistä tai ainakin suhtautui vastuun lisäämiseen varauksellisesti. Vastuun lisäämistä kannattavat lausunnonantajat nostivat esiin, että rasistisen propagandan laaja esiintyminen keskustelupalstoilla saattaa lisätä syrjintää ja rasistista rikollisuutta. Useat vastuun lisäämistä vastustavat lausunnonantajat arvioivat, että vastuun lisääminen saattaisi kohtuuttomasti vaikeuttaa keskustelupalstojen ylläpitämistä ja tätä kautta rajoittaa verkon käyttäjien mahdollisuutta osallistua sosiaalisiin medioihin ja tarjota omia sisältöjään tietoverkoissa.

Rasistisia rikoksia koskevan uudistuksen yhteydessä pyrittiin selventämään internetsivustojen ylläpitäjien vastuuta. Kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevaan rikoslain säännökseen lisättiin yhtenä levittämisen tekotapana saatavilla pitäminen. Uuden säännöksen mukaan kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevaa rangaistussäännöstä voidaan soveltaa myös tilanteissa, joissa henkilö pitää rasistista materiaalia saatavilla, vaikka ei ole sitä alun perin itse laatinutkaan.

Käytännössä kyse voi olla esimerkiksi siitä, että ylläpitäjä tietoisesti sallii lainvastaisen aineiston pitämisen sivustoillaan, vaikka hänen huomiotaan on asiaan kiinnitetty ja aineiston poistaminen olisi mahdollista. Vastuu edellyttää kuitenkin ylläpitäjän olevan tietoinen siitä, että hänen ylläpitämillään sivustoilla olevassa aineistossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin säännöksessä tarkoitettua ryhmää. Selkeyden vuoksi on todettava, että ylläpitäjä ei siis voi täysin tietämättään joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen sivustoillaan olevasta rasistisesta tai muusta vihakirjoittelusta.

Kyseisen lisäyksen tarkoituksena oli selventää nykyisen lain tulkintaa. Aiemmin on ollut jokseenkin epäselvää, voiko sivuston ylläpitäjä joutua rasistisesta kirjoittelusta vastuuseen, ja jos voi niin millaisissa tilanteissa vastuu voisi tulla kyseeseen.

Rikosoikeuden ja muun lainsäädännön mahdollisuudet vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja ennen kaikkea asenteisiin ovat rajalliset. Vaikka syyllisten yksilöiminen ja vastuuseen saaminen on viharikosten kohteeksi joutuneille ihmisille tai ihmisryhmille tärkeää, uskoisin että vähintään yhtä tärkeää on saada elää turvallisessa ja suvaitsevaisessa yhteiskunnassa. Tämä koskee niin vähemmistöjä kuin valtaväestöön kuuluvia.

Olen yllättynyt, jos puheessani esiin tuomat aiheet eivät tavalla tai toisella nouse esiin myös uuden hallituksen keskusteluissa. Kannustan seuraavaa hallitusta ja sen pääministeriä ottamaan vahvan roolin rasismin torjunnassa ja ennaltaehkäisyssä. Valtiojohdon kannanotoilla on suuri merkitys yhteiskunnan kehitykselle, ja on tärkeää että pääministerin arvovallalla yksiselitteisesti tuomitaan rasistiset teot ja tehdään selväksi, ettei niitä Suomessa hyväksytä.

Maahanmuutto, rasismi, vihapuhe, internetin rooli ja sosiaalinen suvaitsevaisuus - tai ehkä ennemminkin suvaitsemattomuus - tulevat varmasti näkymään hallituksen työlistan lisäksi myös viestinnän alan toimijoiden työpöydillä.