Justitieminister Anna-Maja Henrikssons tal på Rättsväsendedagen 2.9.2022

justitieministeriet
Utgivningsdatum 2.9.2022 12.00 | Publicerad på svenska 5.9.2022 kl. 12.24
Tal

Arvoisat oikeuslaitospäivän osanottajat, Bästa åhörare,

Oikeusministerinä on ilo tuoda tervehdys tähän tilaisuuteen.

Oikeusvaltion ytimessä on kansalaisten luottamus oikeudenmukaisesti toimivaan yhteiskuntaan ja oikeusjärjestelmään. On tärkeää, että ihmiset voivat luottaa oikeuksiensa toteutumiseen ja demokraattisiin toimintatapoihin. 

Hyvät kuulijat,

Oikeusministeriössä on käynnistetty historian ensimmäinen oikeudenhoidon selonteon valmistelu ja selonteko valmistuu syksyllä. Tiedämme, että muiden pohjoismaiden tapaan Suomi pärjää erinomaisesti erilaisissa oikeusvaltiota ja oikeudenhoitoa koskevissa kansainvälisissä vertailuissa. Kesällä julkaistussa kolmannessa EU:n oikeusvaltiokertomuksessa Suomen oikeusjärjestelmän riippumattomuus, lehdistönvapaus ja vähäinen korruptio saavat kiitosta. Oikeuslaitosta pidetään erittäin riippumattomana.
 
Internationaliseringen, den tekniska utvecklingen, befolkningsutvecklingen, den ökande ojämlikheten i samhället och andra samhälleliga fenomen inverkar på vilka frågor som sköts inom rättsvården och hur. Å andra sidan strävar man i allt större utsträckning efter att lösa de allt mer komplicerade samhälleliga problemen genom rättslig reglering. Rättsproblemen har blivit mångsidigare och behovet av juridisk sakkunskap har ökat kontinuerligt.

Det är viktigt att rättsstaten och rättsvården sköts och utvecklas långsiktigt. Detta främjas genom att rättsstatsprincipen, tillgodoseendet av medborgarnas rättsskydd, rättsvårdens verksamhetsförutsättningar och personalens välbefinnande diskuteras.  

Kansainvälistyminen, teknologian kehittyminen, väestönkehitys, yhteiskunnan eriarvoistuminen ja muut yhteiskunnalliset ilmiöt vaikuttavat siihen, mitä ja miten oikeudenhoidon asioita hoidetaan. Toisaalta yhteiskunnallisten ongelmien monimutkaistumista on enenevästi pyritty ratkaisemaan oikeudellisella sääntelyllä. Oikeusongelmat ovat monipuolistuneet ja oikeudellisen asiantuntemuksen tarve jatkuvasti lisääntynyt. 

On tärkeää, että oikeusvaltiota ja oikeudenhoitoa huolletaan ja kehitetään pitkäjänteisesti. Tätä edesauttaa keskustelu niin oikeusvaltion perusperiaatteista, kansalaisen oikeusturvan toteutumisesta kuin myös oikeudenhoidon toimintaedellytyksistä ja henkilöstön hyvinvoinnista.
 
Suomen keskeisiksi oikeudenhoidon ongelmakohdiksi on tunnistettu muun muassa oikeusprosessien pituus, oikeudenkäyntien kalleus sekä rikostutkinnan tehokkuus. Oikeudenhoidon selonteossa on tarkoitus antaa kokonaisvaltainen ja ajantasainen tieto suomalaisen oikeudenhoidon tilasta, tuoda esiin haasteita, analysoida niihin liittyviä taustatekijöitä ja ehdottaa ratkaisuja nykytilanteen parantamiseksi. Tavoitteena on toimintaedellytysten turvaaminen yhtä vaalikautta pitkäkestoisemmalla tarkastelulla. 
 
Jo pitkään on ollut huoli eri oikeudenhoidon toimijoiden riittämättömistä määrärahoista ja niukoista resursseista. Tätä resurssikuilua pyrimme jatkuvasti korjaamaan, ja olemme myös onnistuneet. Tällä vaalikaudella oikeudenhoidon toimijoiden määrärahoja on lisätty. Nykyinen hallitus on osoittanut oikeusministeriön hallinnonalalle lisäresursseja 83,8 miljoonaa euroa, josta noin 78 miljoonaa on kohdennettu suoraan oikeudenhoidon perustehtäviin. Samalla meidän pitää myös katsoa, että prosessimme ovat tehokkaita ja koko oikeudenhoidon ketju toimii siten, ettei pullonkauloja synny. Tämä edellyttää myös ketjun nivelkohtien haasteiden tunnistamista ja tarvittavia yhteisiä kehittämistoimia. 

Oikeudenhoitoa tulee tehdä sekä laadukkaasti että tuottavasti. On pidettävä huoli siitä, että toimintaamme tukee nykyaikainen teknologia, jota osaamme ja haluamme käyttää. Johtamisemme tulee olla laadukasta, mikä samalla tukee henkilöstön hyvinvointia.

Hyvät kuulijat, 

Monien oikeusongelmien alkuvaiheessa julkiset oikeusavustajat ja asianajajat ovat avainasemassa. He voivat auttaa jo ennen kuin asia viedään tuomioistuimeen. Keinona tähän ovat muun muassa monikanavaisen neuvonta, neuvottelut ja sovittelupalvelut. 

Avustajien kautta monet saavat myös ensikosketuksen oikeuslaitokseen ja avustajat selvittävät asiakkailleen oikeudenhoidon käytännöt. Julkisilla oikeusavustajilla ja asianajajilla on keskeinen ja merkittävä rooli oikeudenhoidossa ja oikeusvaltioperiaatteen edistämisessä.

Hallitusohjelman mukaisesti on toteutettu selvitys oikeusavun tulorajojen nostamisesta ja keskituloisten oikeusavusta sekä oikeusturvavakuutuksesta. Meidän on varmistettava, että ihmisten oikeudet toteutuvat Suomessa tulotasosta riippumatta. Työtä tämän eteen on jatkettava. 

Asianajajien asemaa ja roolia suojaava instrumentti on ollut vuosia Euroopan neuvoston harkinnassa. Harkinnan tuloksena Euroopan neuvosto on tammikuussa perustanut asiantuntijaryhmän laatimaan ehdotuksen oikeudelliseksi asiakirjaksi, jonka tarkoituksena on vahvistaa asianajajien asemaa. Oikeusministeriö seuraa ja tukee tätä työtä.  

Hyvät kuulijat, 

Yksi päivän teema on kroonistuneet lapsiprosessit. Tilastoja tarkasteltaessa mm. lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien tuomioistuinprosessien määrä on pysynyt viime vuodet melko tasaisena. Muutosta tuntuu kuitenkin tapahtuneen siinä, että samaa lasta koskevaa asiaa käsitellään tuomioistuimessa yhä uudelleen ja uudelleen. 

Lapsenhuoltolain uudistuksessa pyrittiin löytämään keinoja tällaisten tilanteiden ehkäisemiseen tuomioistuintasolla. Tuomioistuimeen päädyttäessä ollaan kuitenkin varsin myöhässä ongelmatilanteiden purkamista ajatellen. Perheiden tulisi saada apua ongelmiinsa jo varhaisessa vaiheessa. Kunnat ja tulevat hyvinvointialueet ovat tässä avainasemassa.

Silloin, kun lapsen asiassa kuitenkin päädytään tuomioistuimeen, painopiste on lapsessa eli lapsen kannalta parhaan mahdollisen ratkaisun hakemisessa. Se on asia, jota ei voi liikaa korostaa. Perheessä tilanteeseen liittyy usein vahvoja tunteita. Vanhemmille on erittäin tärkeää se, että he kokevat tulleensa kuulluiksi. Tilanteet ovat vaativia.  Avustajien, tuomareiden ja ulosottoviranomaisten kannalta lapsiasiat vaativat tämän vuoksi omanlaistaan ammattitaitoa ja inhimillistä otetta. 

Hyvät kuulijat, Bästa åhörare

Straffprocessen har en viktig uppgift i samhället för att det straffrättsliga ansvaret ska realiseras och parternas rättssäkerhet tillgodoses på det sätt som förutsätts i grundlagen och internationella människorättsförpliktelser. Processen ska vara smidig, snabb och kostnaderna ska vara rimliga. Åklagarna har en central roll i realiserandet av straffansvaret. Åklagaren är den enda myndigheten i straffprocessen som följer och deltar i behandlingen av ett brottmål från förundersökningen ända fram till domstolsavgörandet.

Utöver rättigheterna för den som är misstänkt för brott, är säkerställandet av offrets rättigheter i processen ett viktigt mål som uppmärksammas allt mer. Som justitieminister har jag i synnerhet fäst uppmärksamhet vid att skydda utsatta offer och se till att processen inte orsakar offret mer onödigt lidande.

Rikosprosessilla on yhteiskunnassa merkittävä tehtävä, jotta rikosvastuu toteutuu ja asianosaisten oikeusturvasta huolehditaan perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden edellyttämällä tavalla. Prosessin tulee olla sujuvaa, joutuisaa ja kustannuksiltaan kohtuullista. Syyttäjillä on keskeinen rooli rikosvastuun toteuttajina. Syyttäjä on ainoa rikosprosessin viranomainen, joka seuraa ja osallistuu rikosasian käsittelyyn aina esitutkinnasta tuomioistuimen ratkaisuun saakka. 

Rikoksesta epäillyn oikeuksien lisäksi rikoksen uhrin oikeuksien turvaaminen prosessissa on tärkeä tavoite, johon enenevissä määrin kiinnitetään huomiota. Olen oikeusministerinä kiinnittänyt erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien uhrien suojelemiseen ja siihen, että prosessi ei aiheuta uhrille tarpeetonta lisäkärsimystä. 

Rikosprosessin ja oikeudenkäynnin joutuisuus on keskeinen osa toimivaa rikosoikeudellista järjestelmää. Huolestuttava suuntaus on rikosten käsittelyaikojen pidentyminen, mitä koronapandemia on pääkäsittelyjen lykkäämisen seurauksena pahentanut. Prosessia on pyritty sujuvoittamaan sekä lainsäädäntömuutoksilla että viranomaisten sisäisillä toimilla. 

Mainitsemani tavoitteet ovat selkeästi näkyvissä myös hallitusohjelmassa. Oikeusministeriössä vireillä olevissa hankkeissa on pyritty tehostamaan prosessia ja parantamaan viranomaisten toimintaedellytyksiä.

Keskeinen asia jota olen pitänyt vahvasti esillä, on lapsiin kohdistuvien rikosten käsittelyn nopeuttaminen. On kestämätöntä, että esimerkiksi lapsen seksuaalisen hyväksikäytön keskimääräiset käsittelyajat ovat selvästi pidempiä kuin aikuisiin kohdistuvien seksuaalirikosten ja pahoinpitelyjen. Hallitus on ehdottamassa lainsäädäntömuutoksia, joiden nojalla merkittävä osa lapsiin kohdistuvista rikoksista tulisi käsitellä jatkossa kiireellisesti. Uskon, että tämä olisi yksi askel oikeaan suuntaan.  On selvää, että muutoksien tekeminen edellyttää riittävää resursointia kaikille rikosprosessiketjun toimijoille. Juuri päättyneissä budjettineuvotteluissa on saatu aikaiseksi ratkaisu, joka turvaa uudistuksen toteuttamisen edellyttämät resurssit.

Hyvät kuulijat, 

Hallitusohjelman mukaisesti asettamani oikeudenkäytön kehitystyöryhmä luovutti ehdotuksensa elokuussa.  Valmistunut työ limittyy monin tavoin laajempaan keskusteluun tuomioistuinlaitoksen tulevaisuudesta. Työryhmä ehdotti, että kehittämistyötä varten perustetaan laajapohjainen komitea, joka tekee työtä pitkäjänteisesti. Lisäksi työryhmä päätyi kolmeen laajaan kehittämistavoitteeseen, joilla voidaan varmistaa oikeudenhoidon laatu myös tulevaisuudessa. Näitä olivat vahva riippumattomuus, tuomioistuinten ydintehtävän kirkastaminen sekä teknologian parempi valjastaminen tukemaan tuomioistuinten työtä ja palvelemaan asiakkaita nykyistä paremmin. Oikeuspalvelujen on oltava korkealaatuisia, ja niitä on tarjottava monikanavaisesti, asiakkaan tarpeet huomioiden. Tämä tukisi oikeusturvan yhdenvertaisuutta, vaikuttaisi oikeudenkäyntien kestoon ja hintaan sekä vahvistaisi kansalaisten luottamusta oikeuspalveluihin.

Viimeiseksi haluan todeta, että ilman teidän jokaisen arkista aherrusta asiakkaiden, kollegojen ja yhteistyötahojen kanssa monet ylevät ihanteet oikeusturvasta ja oikeusvaltiosta jäisivät tyhjäksi sanahelinäksi. Jokainen hyvä ratkaisu ja hyvin hoidettu toimeksianto on oikeusturvateko. Siispä kiitos, että teette työtä, jotta oikeusturva toteutuu.