Antti Häkkänen: Asiantuntijafoorumi selvittämään raiskausrikosten suostumusperusteista mallia

 fi  |  sv       

Raiskauksen tunnusmerkistön muuttaminen siten, että osapuolilla pitäisi olla jälkikäteen esitettävissä nimenomainen suostumus sukupuoliyhteyteen, on tällä hetkellä esillä monilla foorumeilla. Tämä teema on ollut aktiivinen keskusteluaihe myös oikeustieteen maailmassa. Asiantuntija-arvioita on puolesta ja vastaan.

Seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavat teot ovat aina äärimmäisen vakavia ja tuomittavia. Erityisesti raiskaus on aina vakava ja tuomittava teko, ja lainsäätäjinä meidän tulee pyrkiä sääntelemään näiden rangaistavuus parhaalla mahdollisella tavalla. Keskeistä tässä on sen arvioiminen, millaisella rikoslain tunnusmerkistön muotoilulla seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaukset ovat mahdollisimman laajasti kriminalisoitu.

Olen valmistelemassa asiantuntijafoorumin kutsumista koolle arvioimaan raiskausrikosten ns. suostumusperusteisen mallin eri puolia. Tulen kevään aikana kutsumaan koolle eri tahojen asiantuntijoita pyöreän pöydän keskusteluun tästä aiheesta. Tarkoitukseni on saada koolle niin rikosoikeuden tutkijoita, tuomareita, syyttäjiä ja asianajajia, jotta asiasta tulisi eri näkökulmat esille.

Haluan näin yhteiseen pohdintaan eri asiantuntijatahojen näkemykset erityisesti siitä, onko nykyinen rikoslain tunnusmerkistö rangaistavien tekojen alan osalta riittävän laaja vai jääkö tosiasiassa joitain tekoja tunnusmerkistön kuvauksen ulkopuolelle. Ennen kaikkea on tarpeen selvittää muun muassa sitä, onko meidän rikoslakimme raiskausrikoksen nykyisellä tunnusmerkistön kirjoitustavalla tosiasiassa kuitenkin rangaistavien tekojen ala laajempi kuin joissain sellaisissa maissa, joissa on ns.  suostumusperusteinen tunnusmerkistö.

Asiantuntijakeskustelun lisäksi seuraamme oikeusministeriössä tällä hetkellä erityisesti Ruotsin lainsäädäntöhanketta, sen ympärillä olevia arvioita, ja kuten olen aiemmin kertonut, ryhdymme tarvittaessa lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin.

Ruotsissa on valmisteltu lainsäädäntöehdotusta, jonka mukaan raiskaukseen syyllistyisi se, joka on sukupuoliyhteydessä sellaisen henkilön kanssa, joka ei ota osaa tekoon vapaaehtoisesti. Samalla laissa määriteltäisiin sellaisia tapauksia, joissa henkilön ei ainakaan katsota osallistuvan vapaaehtoisesti (väkivallan tai sen uhkan käyttö taikka avuttoman tai riippuvaisen tilan hyväksi käyttäminen). Lainsäädäntömuutosten on kaavailtu tulevan voimaan jo tulevana kesänä 2018.

Ruotsin ehdotuksen lausuntopalautteessa useat lausunnonantajat ovat katsoneet, että ehdotettu lainsäädäntö johtaisi merkittäviin tulkintaepäselvyyksiin ja todistusoikeudellisiin ongelmiin. Edelleen useat lausunnonantajat ovat painottaneet riskiä siitä, että oikeudenkäynneissä huomio entisestään kohdistuisi uhriin ja tämän toimintaan.

Näihin suostumuksen puuttumiseen perustuvan rangaistussäännöksen mahdollisiin ongelmiin Suomessakin kiinnitettiin huomiota muutama vuosi sitten, kun viimeksi arvioitiin tarvetta muuttaa raiskausrikoksia koskevia rangaistussäännöksiä ja tehtiin säännöksiin muutoksia. Ruotsissa erityisen kriittisesti lainsäädäntöehdotuksiin on suhtautunut Ruotsin lakineuvosto (Lagrådet), jolta ehdotuksesta pyydettiin erikseen lausunto.

Raiskausrikoksen tunnusmerkistön tulee olla kirjoitettu sellaiseksi, että sen nojalla jokainen raiskausteko saadaan rangaistuksi. Käyn keskusteluja asiantuntijoiden kanssa, ja seuraamme Ruotsissa tapahtuvaa lakiehdotuksen käsittelyä. Mikäli näiden pohjalta ilmenee sellaisia ehdotuksia lainsäädännön muuttamiseksi, jotka parantaisivat rikosvastuun toteuttamista, olen valmis edistämään niitä. Rikoslakia tulee kehittää huolelliseen ja monipuoliseen analyysiin pohjautuen. 

_____________________________

Kirjoittaja on oikeusministeri.