Marianne Mäki: Vankilaopetus - rikollisuutta vähentävä investointi

 fi | sv

Melkein 70 prosentilta vangeista puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Noin seitsemän prosenttia ei ole suorittanut peruskoulua loppuun. Suomessa vankien koulutusmahdollisuudet ovat kaukana muista Pohjoismaista. Norjassa opiskelee päivittäin yli puolet vangeista, kun vastaava määrä on Suomessa ollut viime vuosina noin 7-8 prosenttia. Myös Ruotsissa ja Islannissa kolmannes vangeista saa päivittäin koulutusta, Tanskassa neljännes.

Muissa Pohjoismaissa vankilaopetuksen resursseja on viime vuosina kasvatettu, toisin kuin Suomessa. Koulutukseen jo tehdyt ja suunnitellut leikkaukset ovat vaarassa vähentää vankilaopetusta entisestään. Norjassa parlamentti myöntää korvamerkittyä vuosittaista rahoitusta vankilaopetukseen. Liekö sattumaa, että vankien uusintarikollisuus on Norjassa noin 20 %, kun Suomessa rikoksen uusii keskimäärin joka toinen.

Koulutus ja päihdekuntoutus tehokkaimmat tavat katkaista rikoskierre

Mikko Aaltonen on tutkinut koulutuksen roolia rikoksentorjunnassa Suomessa. Koulutuksen ja rikollisuuden välinen korrelaatio on osoittautunut hyvin vahvaksi. Pelkän peruskoulun suorittaneet nuoret miehet tekevät huomattavasti enemmän rikoksia kuin keskiasteen tutkinnon suorittaneet. Aaltosen väitöskirjan mukaan vankien kouluttaminen on päihdekuntoutuksen ohella tehokkain tapa katkaista rikoskierre ja integroida vanki yhteiskuntaan. Kotimaista tutkimusta tarvitaan lisää.

Vuonna 2013 valmistuneen amerikkalaisen tutkimuksen mukaan vankilaopetukseen osallistuneilla vangeilla oli 43 % pienempi todennäköisyys rikoksenuusintaan kuin niillä, jotka eivät olleet opiskelleet. Rikosseuraamuslaitoksen tilastojen mukaan viiden vuoden seuranta-aikana uusintarikollisuus oli 20 % vähäisempää vangeilla, jotka olivat rangaistusaikana opiskelleet.

Oikeus koulutukseen on myös vangilla

Oikeus koulutukseen on turvattu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen perustuslaissa. Vankeus ei ole peruste rajoittaa tätä oikeutta. Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmassa yhden keskeisen kärkihankkeen, ammatillisen koulutuksen reformin, yhteydessä on maininta vankien koulutuksesta:

"Osana ammatillisen koulutuksen sääntely- ja ohjausjärjestelmäuudistusta turvataan ilman toisen asteen tutkintoa olevien aikuisten ammatillisen koulutuksen saatavuus myös erityisissä oppimisympäristöissä, kuten vankilassa."

Koulutuksen järjestäjät eivät pidä nykyistä rahoitusjärjestelmää vankilaopetukseen kannustavana. Järjestämislupajärjestelmää uudistettaessa olisi turvattava riittävästi koulutuspaikkoja vangeille siten, että opetuksen kysyntään vankiloissa ja vankien yksilöllisiin tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan nykyistä paremmin. Kentällä on jo pitkään toivottu vankilaopetukseen erillistä korvamerkittyä rahoitusta ja korkeampaa yksikköhintaa, joka siviiliopiskelijasta maksetaan. Vankilaympäristön turvallisuusrajoitteiden ja vankiopiskelijoiden heikompien oppimisvalmiuksien vuoksi opiskeluryhmien koot jäävät vankilassa huomattavasti pienemmiksi kuin siviilissä.

Silkkaa säästöä yhteiskunnalle

Nuoruudesta eläkeikään syrjäytyneen henkilön kansantaloudellinen kustannus on yli kaksi miljoonaa euroa jo pelkästään työpanoksen menetyksestä ja perustoimeentulosta koituvien kustannusten kasaannuttua. Päihde- ja rikoskierteeseen joutuneen henkilön kustannukset nousevat vielä huomattavasti korkeammalle. Esimerkiksi 15 vuoden vankeuskierre aiheuttaa yli miljoonan lisäkustannuksen edellä mainittuun.

Karkeasti arvioitua kahden miljoonan vuosirahoituksella voidaan tarjota opetusta noin 180 vangille päivittäin. Jos yksikin näistä vangeista pääsee koulutuksen avulla irti syrjäytymisen ja rikollisuuden kierteestä, satsaus on maksanut itsensä takaisin. Jokainen onnistuminen tämän jälkeen tuottaa yhteiskunnalle kustannussäästöjä.

Vankeustuomio on tilaisuus tavoittaa vakavasti syrjäytynyt ihminen, jonka omat kyvyt hakeutua yhteiskunnan palveluiden piiriin ovat heikentyneet. Syrjäytynyt, päihde- ja rikoskierteeseen joutunut henkilö ei hakeudu takaisin opintielle ilman apua. Vankilassa annettava koulutus voi toimia kimmokkeena rikollisuudesta irtautumiselle ja uuden elämäntavan rakentamiselle.

________________________

Kirjoittaja työskentelee neuvottelevana virkamiehenä ministeriön kriminaalipoliittisella osastolla.