Merja Muilu: Suomalainen turvapaikanhakijoiden oikeusapu kestää pohjoismaisen vertailun

Oikeusministeriö järjesti Helsingissä syyskuun alussa pohjoismaisen seminaarin, jonka aiheina olivat julkinen oikeusapu ja oikeusapu turvapaikka-asioissa. Osallistujia oli kaikista Pohjoismaista: oikeusministeriöiden asiantuntijoita sekä asianajajia, julkisia oikeusavustajia, hallinnon edustajia ja tuomareita, jotka toimivat oikeusavun ja turvapaikka-asioiden parissa.

Kukin Pohjoismaa esitteli oikeusapunsa nykytilaa sekä oikeusapujärjestelmien viime aikaisia muutoksia. Toisena päivänä käsiteltiin turvapaikanhakijoiden lisääntyneen määrän vaikutuksia oikeusapujärjestelmiin kussakin maassa.

Kaikissa Pohjoismaissa oikeusapujärjestelmien yleiset periaatteet ovat samat. Joissain maissa, kuten Tanskassa ja Islannissa, oikeusavun saaminen kuitenkin edellyttää, että jutulla on menestymisen mahdollisuus. Tämä arvioidaan päätöksen tekevässä hallinnossa. Suomessa vastaavaa kriteeriä ei oikeusavun saamiselle ole, mutta vähämerkitykselliset asiat on rajattu oikeusavun ulkopuolelle.

Yhteistä pohjoismaisille oikeusapujärjestelmille on myös oikeusavun kustannusten kasvaminen. Ruotsissa esimerkiksi vuosien 2006 - 2015 välillä oikeusavun kustannukset olivat nousseet 83 %. Kustannusten kasvun syitä analysoidessa on todettu, että 35 % kasvusta johtuu tuntipalkkion korotuksista. Muita syitä kustannusten kasvuun ovat laajojen rikosasioiden ja tulkkauskulujen lisääntyminen. Norjassa on laajennettu asiakohtaisten palkkioiden käyttöä ja se on hillinnyt kustannusten kasvua.

Suomessakin yksityisille avustajille maksettujen palkkioiden määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Myös meillä tulevat syyskuussa voimaan asiakohtaiset palkkiot turvapaikka-asioissa.

Pohjoismaiden välillä on kuitenkin merkittäviä eroja, kun tarkastellaan yksityiskohtaisemmin oikeusavun toimintatapoja. Pääosin oikeusapua tarjoavat asianajo- ja lakiasiaintoimistot. Tanskassa oikeudellista neuvontaa antavat kuitenkin merkittävässä määrin kolmannen sektorin organisaatiot. Suomessa merkittävä oikeusavun antaja ovat julkiset oikeusaputoimistot yksityisten avustajien rinnalla. Myös Norjassa on pari julkisin varoin ylläpidettyä oikeusaputoimistoa.

Suomen oikeusaputoimistojen verkostoa voidaan pitää kattavana. Lokakuun alussa voimaan tulevassa rakennemuutoksessa muodostetaan kuusi oikeusapupiiriä, joihin hallinto keskitetään. Toimipaikkojen määrä pysyy ennallaan. Toimintatapoja toki kehitetään samalla, muun muassa etäpalveluja laajentamalla.

Turvapaikanhakijoiden moninkertaistuminen on pakottanut Pohjoismaat lisäämään henkilöstöä turvapaikka-asioita käsittelevissä viranomaisissaan. Tilanteella on ollut vaikutuksia myös oikeusavun järjestämiseen, vaikka lakimuutoksiin ei kaikissa maissa ole katsottu olevan tarvetta.

Suomessa turvapaikanhakijoiden lisääntynyt määrä johti juuri seminaarin aikaan voimaantulleisiin lainsäädännöllisiin muutoksiin, joilla turvapaikkaprosessia pyritään nopeuttamaan, myös tuomioistuimissa. Kenties eniten huomiota saanut on ulkomaalaislain muutos, jonka mukaan avustajan läsnäolo turvapaikkapuhuttelussa ei kuulu oikeusavun piiriin, ellei tähän ole erityisiä syitä tai kyse ole alle 18-vuotiaasta turvapaikanhakijasta, jolla ei ole huoltajaa. Muutoksella pyrittiin saamaan säästöjä rajoittamalla avustajien käyntejä turvapaikkapuhuttelussa.

Tanskassa säädettiin vuonna 2016 turvapaikka-asioita koskien "reasonable grounds" testi, jonka mukaan oikeusavun saaminen turvapaikka-asiassa edellyttää pidettäväksi todennäköisenä, että henkilön oikeuksia on loukattu. Islannissa on perustettu 2015 turvapaikkavalituksia käsittelevä erillinen komitea. Norjassa lakimuutoksia ei ole tehty, mutta siellä oikeusapua turvapaikka-asioissa voi saada vasta tuomioistuinvaiheessa. Kokonaisuutena voidaan arvioida, että Suomen oikeusapu turvapaikka-asioissa kestää hyvin pohjoismaisen vertailun.

Seminaarin myönteisenä päätelmänä oli, että erityyppisistä tiukennuksista huolimatta jokainen Pohjoismaa on pyrkinyt pitämään kiinni turvapaikanhakijoiden ja muiden oikeusavun asiakkaiden ihmisoikeuksista. Yhteisenä loppuhavaintona oli, että voimme laventaa ymmärrystä toistemme järjestelmistä ja hahmottaa eri asioiden mittasuhteita, kun keskustelemme yhdessä pohjoismaisella tasolla.

___________________________

Hallitusneuvos Merja Muilu on oikeusministeriön oikeusapu- ja ulosottoyksikön päällikkö