Mervi Sarimo: Miksi rikosuhrimaksu?

 fi | sv

1. joulukuuta 2016 käyttöön otetun rikosuhrimaksun mediauutisointi on keskittynyt pitkälti sen ympärille, että käytännössä suurin osa maksuista liittyy tieliikennerikoksiin. Samoista lähtökohdista maksujärjestelmää on arvosteltu lukuisissa verkkokommenteissa, mm. leimaamalla uudistus autoilijoiden rahastukseksi.

Nyt parannetaan uhrien asemaa

Kriminaalipolitiikkaa on moitittu keskittymisestä rikoksentekijän oikeuksiin ja uhrin unohtamisesta. Viime vuosina rikoksen uhrin asemaan ja uhrin oikeuksien toteutumiseen on kuitenkin alettu ponnekkaasti kiinnittää huomiota.

Taustalla on kotimaisia aloitteita ja ohjelmia sekä kansainvälisiä velvoitteita, kuten direktiivi rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista (ns. uhridirektiivi) ja Euroopan Neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (ns. Istanbulin sopimus).

Maksujen tuotot uhrien tukipalveluihin

Suomessa yhtenä merkittävänä ongelmana on ollut uhrien tukipalveluiden rahoituksen riittämättömyys ja epävarmuus. Tämä heikentää palveluiden saatavuutta.

Uhripoliittisen toimikunnan selvitystyön pohjalta rahoitusmalliratkaisuksi valittiin järjestelmä, jossa vankeusuhkaiseen tekoon syyllistyneet rikoksentekijät osallistetaan tukipalveluiden rahoittamiseen. Maksuvelvollisia ovat myös oikeushenkilöt, jotka tuomitaan yhteisösakkoon.

Rikosuhrimaksujen tuottoarviota vastaava määrä (hallinnollisin kuluin vähennettynä) kohdennetaan valtion budjetissa rikoksen uhrien tukipalveluita tuottaville yhteisöille. Valtionavustuksista rahoitetaan mm. Rikosuhripäivystyksen ja 19. joulukuuta avatun Nollalinja -puhelinpalvelun toimintaa.

Kannanotot kritiikkiin

Rikosuhrimaksun eduskuntakäsittelystä löytyy perustellut lakivaliokunnan vastaukset kritiikkiin, jota esiintyi jonkin verran jo lausunto- ja asiantuntijakuulemisessa:

1) Rikoksen uhrien tukipalveluiden vahvistamiselle on painava yhteiskunnallinen tarve.

2) Rikoksentekijän osallistamista tukipalveluiden rahoittamiseen voidaan pitää symbolisesti ja taloudellisesti vastuunjaon kannalta erittäin tärkeänä.

3) Maksujärjestelmän on käytännön syistä oltava yksinkertainen.

4) Vaikka rikoksella ei aina olisi konkreettista uhria, vahingonvaara tieliikennerikoksissa on todellinen; liikenneonnettomuuksissa kuolee Suomessa vuosittain noin 250 henkilöä ja loukkaantuu tuhansia.

5) Rikosuhrimaksun tuoton todellinen tarkoitus on kansalaisten tukipalvelut. Uhrien tukipalveluita tulee kohdentaa ja tarjota kaikille tukea tarvitseville, myös liikennerikosten uhreille.

Ja vielä perustuslakivaliokunnan kannanotot:

6) Järjestelmä kokonaisuudessaan täyttää suhteellisuuden vaatimukset.

7) Sääntely ei ole ongelmallinen ne bis in idem -kiellon kannalta, koska rikosuhrimaksu määrätään samassa menettelyssä kuin rikoksesta määrätään rangaistus.

Näillä siis mennään. Ja jos uhrin aseman kehittäminen alkoi kiinnostaa, alla linkkejä lisätietoihin.

Uudet maksuttomat puhelinnumerot rikoksen uhreille (Rikosuhripäivystys)

Rikosuhrimaksu käyttöön joulukuun alusta (tiedote)

Nollalinja -puhelinpalvelu lähisuhdeväkivallan uhreille

Rikoksen uhreja koskevat asiat oikeusministeriössä

______________________________

Kirjoittaja on neuvotteleva virkamies oikeusministeriön kriminaalipoliittisella osastolla.