Niklas Wilhelmsson: Toimiva demokratia on vakaan yhteiskunnan tae

 fi | sv

Ruotsalaisuuden päivää vietetään 6. marraskuuta. Päivä juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa ja kunnioittaa Suomen kaksikielisyyttä. Juhla sai alkunsa 1908 ja sen tarkoituksena oli vahvistaa ruotsinkielisten suomalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Toisen maailmansodan jälkeen pyrittiin puolestaan korostamaan kansan yhteenkuuluvuuden tunnetta kielirajoista huolimatta.

Yhteenkuuluvuus, luottamus ja osallisuus ovat myös tärkeitä arvoja tämän päivän Suomessa. Erityisesti vaikeina taloudellisina aikoina luottamus saattaa joskus olla koetuksella. Luottamus toisiin ihmisiin rakentuu kohtaamisista ja yhteenkuuluvuuden tunteesta. Kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli kohtaamispaikkojen luomisessa, vertaistuen antamisessa sekä sosiaalisen pääoman luomisessa. Luottamus hallintoon perustuu puolestaan hallinnon oikeudenmukaisuuteen, avoimuuteen ja kansalaisten mahdollisuuteen osallistua päätöksentekoon.

Oikeusministeriöllä on tärkeä tehtävä yhdenvertaisuuden, kielellisten oikeuksien ja demokratian edistämisessä sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaamisessa. Oikeusministeriö nostikin hallinnonalan tulevaisuuskatsauksessaan 2014 keskiöön oikeudenmukaisen, avoimen ja luottamukselle rakentuvan yhteiskunnan. Yhdenvertaisuus, avoimuus ja osallisuus sekä yhdessä tekeminen tulisi mielestäni nähdä rikkautena, jonka turvin suomalaista yhteiskuntaa tulisi jatkossakin rakentaa.

Kielellisten oikeuksien toteutuminen – käytäntö ratkaisee

Kielelliset oikeudet ovat olleet perusoikeuksiamme vuoden 1919 hallitusmuodosta lähtien. Näitä oikeuksia konkretisoidaan useissa laeissa. Niistä keskeisimpiä on kielilaki, joka nykymuotoisena on ollut voimassa vuodesta 2004. Oikeusministeriön tehtävänä on valmistella valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta. Se annetaan joka neljäs vuosi eduskunnalle.

Kertomuksessa käsitellään muun muassa sitä, kuinka kansalaisten kielelliset oikeudet toteutuvat kaksikielisten viranomaisten toiminnassa. Seuraavan kielikertomuksen valmistelu on parhaillaan käynnissä. Kielikertomus ja kielellisten oikeuksien toteutumisen seuranta ovat tärkeitä, sillä kielellisten oikeuksien toteutuminen ei perustu vain lainsäädäntöön, vaan on yhtä paljon riippuvainen käytännön toteutusmahdollisuuksista.

Avoin hallinto ja toimiva demokratia vakaan yhteiskunnan takeena

Perustuslaki luo Suomessa lujan perustan demokratialle, sillä julkisella vallalla on myös velvollisuus edistää yksilön mahdollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Oikeusministeriön johdolla valmisteltu valtioneuvoston demokratiapoliittinen selonteko korostaa avointa ja yhdenvertaista osallistumista. Selonteon toimintaohjelman valmistelu on juuri käynnistymässä yhteistyössä järjestöjen kanssa.

Uuden kuntalain demokratiapykälät, jotka takaavat kuntalaisille aikaisempaa paremmat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia astuvat voimaan seuraavan valtuustokauden alussa 1.6.2017. Parhaillaan pohdinta SOTE-alueiden vaaleista ja kansalaisten muista osallistumisoikeuksissa SOTE-alueilla on käynnistynyt, joten suuria uudistuksia saattaa olla edessä.

Verkkodemokratian työkalut käyttöön

Oikeusministeriössä on tämän vuoden aikana valmisteltu uudet säädösvalmistelun kuulemisohjeet, joiden tavoitteena on parantaa kuulemista ja vuorovaikutusta lainsäädäntöprosessissa. Ohjeet ovat parhaillaan lausunnoilla ja palautetta kaivataan. Onnistuminen uusien osallistumistapojen soveltamisessa lainvalmistelussa edellyttää avoimuutta ja hyvää yhteistyötä.

Oikeusministeriö on myös valmistellut laajan verkkodemokratiatyökalupakin, joka löytyy molemmilla kotimaisilla kielillä keskitetysti osoitteesta demokratia.fi. Palvelu sisältää kansalais- ja kuntalaisaloitteen, sekä erilaisia työkaluja joita voidaan käyttää sekä kuulemisen että vaikutusten arvioinnin tukena.

Toimiva kansalaisyhteiskunta luo yhteisöllisyyttä

Hallitusohjelmassa linjataan, että kansalaisjärjestöjä ja vapaaehtoistoiminnan järjestämistä haittaavat byrokraattisia esteitä tullaan purkamaan. Oikeusministeriö on kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan ja erilaisten työryhmien puitteissa selvittänyt järjestötoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan hallinnollisia esteitä sekä pyrkinyt edistämään järjestöjen toimintamahdollisuuksia. Tavoitteena onkin, että tulevaisuudessa entistä useampi suomalainen aikaisempaa helpommin pystyisi osallistumaan järjestö- ja vapaaehtoistoimintaan.

____________________________

Kirjoittaja työskentelee demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikössä neuvottelevana virkamiehenä.