Nina Suorsa: Ollaanpa nyt huolissaan

 fi | sv

Suomeen saapui yli 30 000 ihmistä hakemaan turvapaikkaa. Seurasin viranomaisten tiedottamista. Seurasin uutisointia perinteisessä mediassa. Seurasin keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Keskustelu turvapaikanhakijoista ja turvallisuudesta jatkui. Seurasin Twitter- ja Facebook -keskustelujen siirtymistä perinteisten medioiden verkkouutisiksi. Tuhopolttoiskuja vastaanottokeskuksiin. Klik, klik, klik. Lisää lööppejä. Klikkiuutinen toisensa jälkeen tuntui koukuttavammalta. Viranomaistiedotteet faktoineen eivät yön hiljaisina tunteina kutitelleet tunteitani samaan tapaan.

Mietin, pitäisikö tässä nyt olla jostain huolissaan ja oikeastaan mistä?

Oman ystäväpiirini ja työni kautta tiesin tilastoista ja näin konkreettisesti, että hyvä kotoutuminen on suurimmalle osalle maahanmuuttajista arkea. Normaalius kuitenkin hävisi mediasisältöjen näkyvyyskamppailussa.

Miten viranomaistieto ja toisaalta median ja sosiaalisen median sisällöt vaikuttivat kokonaiskäsitykseeni ja kokemukseeni turvallisuudesta: Keneen uskallan luottaa?

Vietämme mediakasvatuksen teemaviikkoa

Valtakunnallista Mediataitoviikkoa vietetään 6.-12. helmikuuta. Kyseessä on mediakasvatuksen teemaviikko, jonka tavoitteena on kehittää lasten, nuorten ja aikuisten mediataitoja sekä vahvistaa aikuisten valmiuksia mediakasvatukseen.

Oma työpaikkani Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO on mukana Mediataitoviikossa, koska haluamme kiinnittää huomiota erityisesti aikuisten medialukutaitoihin.

Mediataitoviikossa ei ole kyse vain perinteisestä mediasta. Haluamme herätellä aikuisia pohtimaan omaa rooliaan sosiaalisen median sisältöjen lukijoina, tulkitsijoina, tuottajina.

Kun klikkaamme ja jaamme eteenpäin uutisia, twiittejä ja postauksia, olemmeko silloin tukemassa luottamusta ihmisten välillä vai kasvatammeko huomaamattamme epäluottamuksen ja turvattomuuden ilmapiiriä?

Paremmilla medialukutaidoilla tuetaan luottamusta ihmisten välillä

Olemme etnisten suhteiden neuvottelukunnassa pohtineet sitä, miten mediakäyttäytyminen vaikuttaa asenteisiin toisia ihmisiä kohtaan.

Millaisia uutisia minulle tarjoutuu luettavaksi aikaisempien klikkausteni tai sosiaalisen median verkostojen perustella? Millaisia näkökulmia ja arvoja useimmin lukemamme twiitit, kommentit ja uutiset meille toisintavat?

Miten mediasisällön painoarvo muuttuu, kun sen tuottajana on viranomainen, poliitikko tai Facebook-tuttu? Nielaisenko pureskelematta vai pohdinko motiivia otsikon tai postauksen takana? Kaiken lukemani perusteella, onko minun helpompi vai vaikeampi nähdä oletettujen ryhmien ja vastapuolten sijaan ihmisiä ja yksilöitä?

Poliisin julkistamien ennakkotietojen mukaan koko maan tasolla vuosi 2016 oli katuturvallisuuden suhteen paras 2000-luvulla. Kun poliisi kertoo, että vuoden 2015 syksyllä käynnistynyt turvapaikanhakijoiden tulo Suomeen ei ole juuri näkynyt rikostilastoissa, miksi tämä ei vastaa muistikuviani verkkouutisten otsikoista (http://yle.fi/uutiset/3-9320566 )?

Neuvottelukunnassa olemme keskustelleet myös siitä, miten mediasisällöt ja turvallisuuden tunne liittyvät toisiinsa. Kokiessamme turvattomuutta, ovatko taustalla mielikuvat turvallisuusuhkista vai todelliset turvallisuusuhat? Entä millaisen kokonaiskuvan lukemamme twiitit, kommentit ja uutiset meille muodostavat? Tulisikin keskustella mediasisältöjen vaikutuksesta mielikuviin ja edelleen henkilökohtaiseen kokemukseen turvallisuudesta.

Media olet sinä!

Me aikuiset toimimme esikuvina nuorille. Päättäjät taas ovat yhteiskunnan arvojohtajia. Me kaikki tarvitsemme taitoja mediasisältöjen tuottamiseen ja jakamiseen.

Mediasisältöjen tuottajina tai jakajina olemme jokainen rakentamassa kokonaiskuvaa käsitellystä asiasta. On väliä, mitä valitset kertoa asiasta ja mitä jätät sanomatta.

Haastaako tuottamasi tai eteenpäin jakamasi mediasisältö rakentavaan keskusteluun ihmisten välillä ja näkemään stereotypioiden taakse? Onko mediasisällön tarkoituksena aidosti löytää ratkaisuja vai onko motiivina jotain muuta?

Olisi hyvä, jos mediasisältöjen tuottajina pohtisimme kenet viestimme tavoittavat. Erilaisilla taustoilla ja elämänkokemuksilla sama uutinen, twiitti tai otsikko tulee tulkituksi eri tavoin.

Vaikka mediasisältösi olisi tarkoitettu aikuisille, lapset ja nuoret ovat usein mediasisältöjen ja niistä käytävän keskustelun näkymättömiä osallistujia. Olet rakentamassa myös heidän maailmankuvaansa.

Osallistu keskusteluun

ETNOssa toivomme, että osallistut tähän keskusteluun: Twitterissä @EtnoEtno ja hastageilla #mediataitoviikko #hyvätväestösuhteet

Mediataitoviikon 2017 nettisivut löytyvät osoitteesta www.mediataitoviikko.fi 
 

________________________________________

Nina Suorsa toimii asiantuntijasihteerinä etnisten suhteiden neuvottelukunnassa ja vuoden tauon jälkeen harkitsee paluuta Facebookiin.