Ministeri Antti Häkkänen: Tavoitteena #häirinnästävapaa Suomi

 fi | sv

Haastan oikeusministeriön toimialan, muut ministeriöt, poliittiset puolueet, järjestöt ja muut keskeiset toimijat mukaan seksuaalisen häirinnän vastaiseen työhön ja kampanjaan #häirinnästävapaa. Haastakaa mukaan omat yhteystyökumppaninne. Kertokaa, miten teidän organisaatiossanne puututaan häirintään, kertokaa hyviä toimintamalleja ja keskustelkaa ilmiöstä avoimesti.

Seksuaalinen häirintä on yksiselitteisesti kitkettävä pois Suomesta. Kadulla, työpaikalla, harrastuksissa, kaikilla elämän alueilla jokaisen tulee saada toimia ilman pelkoa häirinnästä. Tämä oikeus kuuluu kaikille iästä, sukupuolesta tai muusta taustasta riippumatta.

Lukuisia lainsäädännön toimenpiteitä on jo tehty, mutta niillä ei ongelma ratkea. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaki sisältävät molemmat häirinnän kiellon. Tasa-arvovaltuutettu valvoo tasa-arvolain noudattamista ja voi myös antaa neuvoja ja ohjeita lain soveltamisesta. Viime kädessä syrjintää kokenut voi nostaa hyvityskanteen tuomioistuimessa. Vastaavasti yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo häirinnän ja syrjinnän kieltojen toteutumista esimerkiksi henkilön alkuperän tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Työturvallisuuslaissa säädetään työnantajan velvollisuudesta puuttua häirintään. Fyysiseen koskemattomuuteen puuttuvaan häirintään on otettu kantaa rikoslaissa.

Pelkkä lainsäädäntö ei ole riittävä työkalu estämään häirintää. Häirintään puuttuminen edellyttää toimenpiteitä jokaiselta. Kyse on kulttuurisesta muutoksesta, jossa tarvitaan myös julkista painetta.

Jokaisen tulee omalla käytöksellään sitoutua siihen, että kunnioittaa toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Laissa ei voi pikkutarkasti kertoa ihmisille miten pitää käyttäytyä missäkin tilanteessa. Jokaisen on katsottava peiliin ja mietittävä, miten kohtelee muita ja miten haluaa myös itseään kohdeltavan. Toisen kunnioitus ja toisen oman tilan kunnioitus, ovat avainasioita seksuaalisen häirinnän kitkemisessä.

Kynnyksen ilmoittaa koetuista teoista tulee olla mahdollisimman matala, jotta myös sivulliset voivat puuttua asiaan helposti. Asioiden tulee myös mennä eteenpäin organisaatiossa. Häirinnän uhrille ei saa kasata liian suurta taakkaa tai riskiä asian edistämisestä. Syyttömyysolettamasta on kuitenkin muistettava pitää kiinni.

Organisaatioissa tulisi olla selkeät ja toimivat prosessit häirintään puuttumisesta. Ovatko ne kunnossa? Miten varmistetaan, että prosessi toimii? Asia vaatii kulttuurin muutosta ja sen voivat tehdä vain ihmiset.

Seksuaalisesta häirinnästä käytävä keskustelu kaipaa nyt esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja tavoista puuttua asiaan. Organisaatiot voivat osoittaa edelläkävijyyttä #häirinnästävapaa yhteisöinä. Esimerkiksi Slush-tapahtumassa tapahtuman sovelluksen lataajat saivat muistutuksen käytösohjeista ja vapaaehtoisia oli koulutettu aiheesta.  Oikeusministeriössä on puuttumiseen toimintamalli, joka ensi vuonna päivittyy valtioneuvoston yhtenäiseksi toimintamalliksi. Työsuojelutoimintaohjelmassamme korostetaan keskinäisen arvostuksen ja yhdenvertaisuuden vahvistamista.

Haastankin oikeusministeriön toimialan, muut ministeriöt, poliittiset puolueet, työpaikat ja järjestöt mukaan seksuaalisen häirinnän vastaiseen työhön ja kampanjaan #häirinnästävapaa. Haastakaa mukaan omat yhteystyökumppaninne. Kertokaa, miten teidän organisaatiossanne puututaan häirintään, ilmiantakaa hyviä toimintamalleja ja keskustelkaa ilmiöstä avoimesti. Hyvistä toimintamalleista voi kertoa tunnisteella #häirinnästävapaa. Keräämme myös oikeusministeriön verkkosivuille hyviä esimerkkejä.

Tule mukaan, kerro, miten Suomesta tehdään #häirinnästävapaa !

------------------------------------------------

Kirjoittaja on oikeusministeri.