Tiina Astola: Uudistamiselle tukea

 fi | sv

Kirjoitin 4.6.2013 ja 13.2.2014 tässä blogissa oikeudenhoidon uudistamisohjelmasta ja sen täytäntöönpanosta. Näin hallituskauden päättyessä on hyvä myös virkamiessilmin katsoa missä ollaan.

Ohjelman noin 60 eri toimenpiteestä on käynnistetty yli puolet, noin kymmenessä lainsäädäntö on hyväksytty ja selvityksiä on tehty. Mutta lukumäärät eivät tällaisessa asiassa kerro juuri mitään. Tärkeämpää on se mitä tapahtuu maailmassa.

Muutama hyvä esimerkki: Kun huoltajuusriidassa tuomioistuimessa on avustamassa psykologi, kaikki hyötyvät. Vanhemmat löytävät ratkaisuja helpommin, aikaa säästyy tuomioistuimessa ja kuntien viranomaisissa. Ennen kaikkea lapsen etu nousee näkyviin. Kun hallinto-asioissa oikaisumenettelyä käytetään laajemmin ja muutoksenhaku yksinkertaistuu, kokonaiskäsittelyajat lyhenevät.

Mutta paljon on tekemättä, myös suuria asioita. Tekemiselle saatiin kuitenkin nyt maaliskuussa tukea kaikilta eduskuntapuolueilta. Parlamentaarinen työryhmä piti tärkeänä jatkaa oikeudenhoidon uudistamisohjelman täytäntöönpanoa. Lisäksi se linjasi, että oikeudenhoitoon ja sisäiseen turvallisuuteen tällä hallituskaudella kohdistetut kumulatiiviset säästöt on syytä purkaa ja edelleen kohdistaa varoja harmaan talouden kitkemiseen. Oikeusministeriön hallinnonalalla nämä linjaukset merkitsisivät yli 30 miljoonaa euroa vuoden 2019 kehystasossa.

Tulevan hallituksen oikeusministeri saa linjattavakseen tärkeitä asioita, joista on tehty selvitykset ja kuultu sidosryhmiä. Rahoitukseen liittyy esitys tuomioistuinmaksujen korottamisesta ja tulojen ohjaamisesta oikeuslaitoksen kehittämiseen. Rakenteita koskevat selvitykset tuomioistuinviraston perustamisesta, käräjäoikeuksien määrän vähentämisestä ja korkeimpien tuomioistuinten organisatorisen yhdistämisen hyödyistä ja haitoista. Lisäksi on käynnistetty oikeudellista neuvontaa ja oikeusapua koskeva kokonaisuudistus.

Ne syyt, jotka johtivat oikeudenhoidon uudistamisohjelman laatimiseen, eivät ole poistuneet mihinkään. Oikeuslaitosta painavat edelleen jo tuolloin asetetut säästövelvoitteet ja muun muassa digitalisoimisen aiheuttamat menopaineet. Maaliskuussa julkistetut arviot valtion säästötarpeista vain korostavat uudistamisen ja uudistumisen tärkeyttä.

Jotta maailmassa tapahtuisi enemmän – käsittelyajat lyhenisivät, osaaminen kasvaisi ja oikeudellista neuvontaa ja apua saisi oikeaan aikaan – tarvitaan jatkossakin kirkkaita poliittisia päätöksiä ja hyvää virkamiesvalmistelua.

Aiemmat kirjoitukseni aiheesta:

Oikeusturvaa voi saada vain käytännössä – abstrakti pohdinta ei riitä (4.6.2013)
Oikeudenhoidon uudistamisohjelman täytäntöönpano (13.2.2014)

_____________________

Kirjoittaja toimi oikeusministeriön kansliapäällikkönä 2007-2015.