Uuden oppiminen vaatii myös taaksepäin katsomista: Lainsäädännön seuranta ja jälkiarviointi tukevat toimivaa sääntelyä

Lainsäädännön kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, joka edellyttää myös taaksepäin katsomista. Onko olemassa oleva sääntely toiminut toivotulla tavalla? Nyt hyväksytyt valtioneuvoston yhteiset periaatteet vahvistavat ensimmäistä kertaa ministeriöille yhteiset ohjeet ja toimintamallit lainsäädännön seurantaan ja jälkiarviointiin.

Päämääränä toimiva ja ajantasainen sääntely

Uusien lakien vaikutuksia arvioidaan etukäteen osana lainvalmistelua. Aina sääntely ei silti toimi toivotusti. Myös toimintaympäristö voi muuttua tavalla, joka edellyttää säädösmuutoksia. Siksi lakien toimivuutta täytyy tarkastella myös niiden voimaantulon jälkeen.

Jatkuvaluonteinen lainsäädännön seuranta ja erilliset, perusteellisemmat jälkiarvioinnit tukevat toimivaa oikeusjärjestystä. Valtaosa uudesta lainsäädännöstä on voimassa olevan sääntelyn muuttamista, ja myös täysin uusi sääntely tulee rakentaa osaksi oikeusjärjestyksen kokonaisuutta. Näistä syistä seuranta ja jälkiarviointi ovat keskeisiä sekä uuden lainsäädännön valmistelussa että sääntelyn muutostarpeiden tunnistamisessa. Ilman systemaattista seurantaa ja jälkiarviointeja voi olla vaikea tietää, milloin vika on lain sijasta esimerkiksi sen toimeenpanossa.

Uudet yhteiset periaatteet kehittävät ja yhdenmukaistavat käytäntöjä

Kukin ministeriö vastaa Suomessa lainvalmistelusta ja lainsäädännön toimivuudesta omalla toimialallaan. Niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin on havaittu, että seurantaa ja jälkiarviointeja on syytä kehittää. Tämä käy ilmi esimerkiksi OECD:n maavertailuista. Valtioneuvostotasoisen jälkiarviointijärjestelmän kehittäminen sisältyy vuosina 2020–2023 toimeenpantavaan paremman sääntelyn toimintaohjelmaan. 

Uusilla yhteisillä periaatteilla pyrimme yhdenmukaistamaan seurannan ja jälkiarvioinnin käytäntöjä ja vahvistamaan ministeriöiden välistä yhteistyötä. Lisäksi tavoitteena on parantaa tiedon saatavuutta. Periaatteet käsittelevät lainsäädännön seurannan ja jälkiarvioinnin suunnittelua, toteutusta ja raportointia sekä EU-säädöksiin ja valtiosopimuksiin liittyviä erityiskysymyksiä. Helppokäyttöinen huoneentaulu kokoaa keskeiset suositukset. Lisäksi periaatteiden liitteet sisältävät tapausesimerkkejä seurannan ja jälkiarvioinnin toteutustavoista sekä jälkiarviointihankkeiden suunnittelusta.

Periaatteet valmisteli poikkihallinnollinen työryhmä. Koska tarkempia ohjeita aiheesta ei ole aiemmin ollut, lähdimme työryhmän työssä liikkeelle perusasioista. Mitä ylipäätään tarkoitamme, kun puhumme lainsäädännön seurannasta ja jälkiarvioinnista? Miten ministeriöt pystyisivät panostamaan paremmin voimassa olevan sääntelyn ajantasaisuudesta ja toimivuudesta huolehtimiseen, kun uusien lakimuutostenkin valmistelua vaivaa usein kiire ja resurssipula? Uutta luova ja ministeriöiden toimintaa ohjeistava työ oli haastavaa mutta ennen kaikkea innostavaa. 

Periaatteet ovat vasta ensimmäinen askel toiminnan kehittämisessä

Yhteiset periaatteet ja niiden tehokas toimeenpano tekevät ministeriöiden lainsäädännön seurannan ja jälkiarvioinnin toivottavasti aiempaa näkyvämmäksi. Uudet ohjeet, yhteistyön ja osaamisen vahvistaminen sekä tiedon parempi saatavuus helpottavat paitsi virkahenkilöiden työtä myös sidosryhmien mahdollisuuksia osallistua seurantaan ja jälkiarviointiin. Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on yleensä aina keskeistä seurannassa, koska kattavaa tietoa sääntelyn toimivuudesta on hyvin vaikeaa kerätä muulla tavalla. Viime kädessä kyse on myös luottamuksen ylläpitämisestä hallinnon toimintaan ja lainvalmistelun laatuun.

Samalla on hyvä muistaa, että yhteiset periaatteet eivät vielä itsessään muuta mitään. Niiden toimeenpanoa täytyy seurata sen varmistamiseksi, että toimintatavat tukevat laadukkaita jälkiarviointeja ja systemaattista seurantaa. Periaatteet valmistellut työryhmä antoi useita suosituksia periaatteiden toimeenpanosta ja toiminnan muusta kehittämisestä. 

Seurannalle ja jälkiarvioinnille on nyt ensimmäistä kertaa asetettu Suomessa yhteiset tavoitteet. On selvää, että työ on vasta alussa. Tähän työhön ovat tervetulleita mukaan kaikki lainsäädännön kehittämisestä ja toimivuudesta kiinnostuneet. Lainsäädäntö vaikuttaa meistä jokaiseen. Yhteisenä tavoitteena on lainsäädäntö, joka luo ihmisille, yrityksille, viranomaisille ja muille kohderyhmille mahdollisimman toimivan ympäristön. Sen edistämisessä seurannalla ja jälkiarvioinnilla on merkittävä rooli.

Valtioneuvoston yhteiset periaatteet lainsäädännön seurannasta ja jälkiarvioinnista

Kirjoittajat