Hyppää sisältöön
Media

Tutkimus: Keskustelu englannin asemasta Suomessa tarvitsee uutta suuntaa

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaoikeusministeriövaltioneuvoston kanslia
Julkaisuajankohta 3.11.2023 9.16
Tiedote 492/2023

Tuore Itä-Suomen yliopiston koordinoima tutkimus tarkasteli englannin asemaa julkishallinnossa, elinkeinoelämässä sekä korkeakoulutuksessa. Tutkimustulosten mukaan tällä hetkellä merkkejä kansalliskieltemme, suomen ja ruotsin, marginalisoitumisesta on hyvin vähän. Julkisessa keskustelussa korostuu englannin kielen uhka kotimaisille kielille, mutta tutkimus ei tue tätä arjen havaintoa.

Tulokset osoittavat, että suomi on selvästi maamme pääkieli. Englanti on maan toiseksi yleisimmin käytetty kieli ja sitä käytetään paljon korkeakouluissa ja elinkeinoelämässä. Ruotsin kieltä tarvitaan etenkin elinkeinoelämässä ja julkisessa hallinnossa.

Tutkimuksessa todetaan, ettei englannin kielen asemaa ole syytä rajoittaa tai kaventaa lainsäädännöllisin keinoin, koska päätöksen vaikutukset organisaatioiden ja yhteisöjen toimintaan olisivat negatiivisia. Englannin juridisen roolin muuttaminen kolmanneksi kansalliskieleksi ei myöskään olisi toimiva ratkaisu.

Tutkimus osoittaa, että kielipolitiikan selkeyttämistä tarvitaan yhteiskunnassa, sen instituutioissa ja työyhteisöissä, jotta kaikki suomalaiset kokevat olevansa osallisia yhteiskunnassamme.

Tutkimuksen viisi päätulosta voi kiteyttää seuraavasti:

  1. Suomi on selkeästi maan pääkieli ja tämä asiaintila on syytä säilyttää.
  2. Englanti on yksi monikielisen Suomen keskeisistä kielistä, mutta sen rooli ja merkitys vaihtelevat huomattavasti eri aloilla, tehtävissä ja tilanteissa.
  3. Englannilla on tärkeä merkitys joillakin yhteiskunnan osa-alueilla. Kyselytulosten mukaan englannin käytön rajoittaminen voisi aiheuttaa merkittävää haittaa kansainväliselle yhteistyölle sekä vaikeuttaa kansainvälisten osaajien, työvoiman ja opiskelijoiden saamista ja kotoutumista Suomeen.
  4. Englannin käytön vastustaminen tai kieltäminen niissä tilanteissa, joissa osallistujilla ei ole muuta yhteistä kieltä, ei ole tämän tutkimuksen tulosten valossa perusteltua. Joustava monikielisyys saa tutkimuksessa kannatusta kaikilla tutkituilla aloilla.
  5. Englannin kielen asemasta monikielistyvässä Suomessa on tärkeää keskustella kiihkottomasti, ja arvioitaessa sen tehtäviä ja tarpeellisuutta on erityisen tärkeää hyödyntää systemaattista tutkimustietoa.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: Professori Mikko Laitinen, Itä-Suomen yliopisto p. 050 441 2389, mikko.laitinen(at)uef.fi

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.

Sivun alkuun