Avoimuusrekisteri lisäämään lobbauksen läpinäkyvyyttä
Hallitus esittää avoimuusrekisterilain säätämistä. Laki velvoittaisi yrityksiä, yhdistyksiä ja säätiöitä ilmoittamaan eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistamastaan lobbauksesta. Avoimuusrekisterin tavoitteena on valmisteluun ja päätöksentekoon kohdistuvan vaikuttamisen läpinäkyvyyden parantaminen ja sitä kautta kansalaisten luottamuksen vahvistaminen.
- Avoimuusrekisterin tarkoituksena ei ole estää yhteiskunnallista vaikuttamista ja vuoropuhelua, vaan tehdä siitä nykyistä avoimempaa. Lobbauksen avoimuus vahvistaa demokratiaamme ja kansalaisten luottamusta päätöksentekoon, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.
Rekisteröintivelvoitteen määräytyminen
Avoimuusrekisterilaissa säädettäisiin rekisteröintivelvollisuus oikeushenkilöiden kuten rekisteröityjen yhdistysten, osakeyhtiöiden, henkilöyhtiöiden ja säätiöiden, sekä yksityisten elinkeinonharjoittajien harjoittamasta, eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta vaikuttamistoiminnasta ja siihen liittyvästä, elinkeinona harjoitettavasta vaikuttamistoiminnan neuvonnasta.
Vaikuttamistoiminnaksi katsottaisiin sellainen kansanedustajiin, ministereihin, poliittisiin avustajiin sekä eduskunnan ja ministeriöiden virkahenkilöihin kohdistuva yhteydenpito, jolla pyritään edistämään tietyn edun tai tavoitteen toteutumista eduskunnassa ja ministeriöissä tehtävässä valmistelussa ja päätöksenteossa. Vaikuttamistoiminnan neuvonnaksi katsottaisiin puolestaan tilanteet, joissa vaikuttamistoimintaa harjoitetaan asiakkaan puolesta tai tälle annetaan tukea vaikuttamistoiminnassa.
Rekisteröintivelvollisuuteen säädetään useita rajoituksia. Avoimuusrekisteriin ei rekisteröidä järjestäytymätöntä kansalaistoimintaa tai yksityishenkilöiden toimintaa. Yksityisistä elinkeinonharjoittajista rekisteröintivelvollisuus koskee ainoastaan niitä, joiden elinkeinotoimintaan liittyy päätoimista vaikuttamistoimintaa tai sen neuvontaa. Oikeushenkilöiden osalta esimerkiksi kaikki pienimuotoinen vaikuttamistoiminta ja tavanomainen asiointi viranomaisten kanssa jää rekisterin ulkopuolelle.
Ennakoitavaa raportointia kaksi kertaa vuodessa
Rekisteröitymisvelvoitteen avoimuusrekisterissä olevat toimijat velvoitettaisiin raportoimaan vaikuttamistoiminnastaan ja vaikuttamistoiminnan neuvonnasta kiinteinä aikoina, kaksi kertaa vuodessa. Annetuista tiedoista pitäisi käydä ilmi yhteydenpidon kohteet, aiheet ja pääasialliset yhteydenpitotavat. Lisäksi tulisi kertoa toiminnan taloudellisista resursseista ja siitä, mikäli toimintaa tehdään asiakkaan puolesta.
Ilmoitetut tiedot julkaistaisiin kokonaisuudessaan avoimuusrekisteri.fi-palvelussa. Rekisteriviranomaisena toimisi Valtiontalouden tarkastusvirasto, jonka tehtävänä olisi ylläpitää ja valvoa rekisterin toimintaa.
Laissa ehdotetaan asetettavaksi neuvottelukunta, jonka päätehtävänä olisi sitouttaa lain soveltamisalan piiriin kuuluvat sidosryhmät osaksi lain toimeenpanoa ja seurantaa sekä hyvän edunvalvontakulttuurin kehittämistä. Avoimuusrekisterilain olisi määrä tulla voimaan 1.1.2024. Neuvottelukuntaa koskeva säännös tulisi kuitenkin voimaan jo 1.1.2023.
Avoimuusrekisterin perustaminen on yksi pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman toimenpiteistä demokratian ja oikeusvaltion kehittämiseksi. Esitys on valmistelu parlamentaarisessa ohjauksessa ja laajasti sidosryhmiä kuullen.
Valtioneuvoston päätökset
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Sami Demirbas, p. 0295 150 233, [email protected]