Elinkautisvangeille monipuolisempi riskiarviointi ennen vapauttamista
Elinkautisvankien vapauttamiseen liittyvää menettelyä kehitetään lisäämällä vankilassa tehtäviä riskiarvioita ja tehostamalla ehdonalaisen vapauden valvontaa. Oikeusministeri Tuija Braxin tekemien toimintalinjausten mukaan elinkautisvankien vapauttamiseen kytketään jatkossa aina nykyistä perusteellisempi arvio väkivaltarikoksen uusimisriskiin vaikuttavista tekijöistä.
Vapauttamisharkinnassa otetaan käyttöön väkivaltaista käytöstä ennustava riskien arviointi. Riskien arvioinnista ja siihen liittyvistä testeistä vastaa Psykiatrinen vankisairaala. Lähivuosina tulee vuosittain harkittavaksi noin 20 elinkautisvangin hakemus ehdonalaiseen vapauteen pääsemiseksi. Riskien arviointi testeineen tullaan siis tekemään heille kaikille ja arvio liittämään hovioikeuden käsittelyasiakirjoihin. Tähän liittyvä lainmuutos sisällytetään eduskunnalle vielä syksyn aikana annettavaan vankeuslakiesitykseen.
Elinkautista rangaistusta suorittavan vapauttamisasia otetaan ensimmäisen kerran harkittavaksi sen jälkeen, kun rangaistusta on suoritettu 12 vuotta (alle 21-vuotiaana rikoksen tehneellä aika on 10 vuotta). Vapauttaminen perustuu aina harkintaan. Ehdonalaiseen vapauteen päästämisestä päättää Helsingin hovioikeus. Keskimääräinen elinkautisvankeus on nykyisin 14 vuotta.
Jo nyt kaikki vapautuvat elinkautisvangit määrätään valvontaan. Jatkossa riskiarvioinnin tuloksia käytetään hyväksi myös valvonta-ajan suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Oikeusministeriön arvion mukaan vuosittain vapautuvista elinkautisvangeista valikoituu noin kymmenen henkilöä, jotka riskiarvioinnin tulosten perusteella tarvitsevat erityistä tukea päihteiden käytön hillitsemisessä ja väkivallattomuudessa. Tehostettujen hoito-ohjelmien toteuttamiseksi nykyisin säädetty 12 tuntia toimintavelvoitteita kuukaudessa on tarkoitus nostaa 30 tuntiin. Myös tämä lainmuutos sisällytetään syksyllä annettavaan lakiesitykseen.
Oikeusministeriö tekee kokonaisselvityksen elinkautisvankien lisäksi muidenkin vakavaan väkivaltarikokseen toistuvasti syyllistyneiden uusimisvaaran vähentämismahdollisuuksista. Tarkoitus on myös muun muassa selvittää lainsäädännölliset mahdollisuudet määrätä riskiarvioinnin perusteella riskiryhmäksi arvioitu joukko erityisen tehostettuun valvontaan.
Elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomittujen määrä on kasvanut tällä vuosikymmenellä rangaistusjärjestelmän tiukentumisen seurauksena. Vuonna 2000 elinkautisvankeja oli 59 ja vuonna 2010 yhteensä 157. Samaan aikaan henkirikosten määrä on hieman laskenut.
Suurin osa vapautuneista elinkautisvangeista näyttää olevan kykeneviä rikoksettomaan tai ainakin väkivallattomaan elämään. Vuosina 1992 - 2009 vapautuneista 52 elinkautisvangista yksi oli syyllistynyt uudestaan henkirikokseen.
Lisätietoja:
ministerin erityisavustaja Johanna Hautakorpi, puh. 09 1606 7506,
ylijohtaja Jarmo Littunen, puh. 09 1606 7783 ja
neuvotteleva virkamies Anja Heikkinen, puh. 09 1606 8102