Eurooppalaisen lähestymiskiellon valmistelu eteni
EU:n oikeusministerit hakivat perjantaina 4.6. kokouksessaan Luxemburgissa yhteistä näkemystä lähestymiskieltoja eli ns. eurooppalaista suojelumääräystä koskevasta direktiivistä. Sen perusteella yhdessä maassa lähestymiskiellolla suojattu henkilö voisi saada suojaa myös siirtyessään toiseen jäsenvaltioon.(täsmennetty 7.6.2010)
Kokouksessa neuvoteltiin asiasta pitkään ja siihen liittyy edelleen avoimia kysymyksiä. Näistä keskeisin on direktiivin soveltamisala eli kysymys siitä, kattaako direktiivi kaikissa jäsenvaltioissa annetut lähestymiskiellot. Tämä ratkesi Suomen kannalta myönteisesti. Suomen tavoitteena on varmistaa direktiivin laaja soveltamisala niin, että se ulottuisi myös rikoksen ennalta ehkäisemiseksi annettuihin lähestymiskieltoihin. Suomessa lähestymiskielto määrätään usein itsenäisenä turvaamistoimenpiteenä erillään rikosasian käsittelystä.
Euroopan parlamentin lausuntoa direktiiviehdotuksesta odotetaan kesäkuun loppupuolella.
Osa EU-maista tiivistää yhteistyötään avioeroasioissa
Kokouksessa saavutettiin myös poliittinen yhteisymmärrys siitä, että osalle EU:n jäsenvaltioista annetaan lupa käynnistää keskenään tiiviimpi yhteistyö avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla. Tämä on ensimmäinen kerta EU:n historiassa, kun tiiviimmän yhteistyön mahdollisuutta käytetään. Tiiviimpään yhteistyöhön aikoo tässä vaiheessa osallistua 14 jäsenmaata.
Suomi onkatsonut, ettei sen ole perusteltua olla mukana. Oikeusministeri Tuija Brax totesi kokouksessa Suomen pitävän tiiviimpää yhteistyötä parempana vaihtoehtona kuin yhteistyön siirtymistä EU:n ulkopuolelle epävirallisiin ryhmiin. Brax kuitenkin pahoitteli sitä, että tiiviimmän yhteistyön käyttöön siirrytään juuri perheoikeuden alalla, jolla jäsenvaltioiden erilaiset arvot ja perinteet korostuvat. EU:n tulisi tavoitella sellaisia joustavia ratkaisuja, jotka kunnioittavat eri jäsenvaltioiden oikeudellisia perinteitä.
Lupa tiiviimmän yhteistyön aloittamiseksi vaatii vielä myös Euroopan parlamentin hyväksynnän.
Yhteistyötä koskevan uuden asetuksen säännökset koskisivat sitä, mitä lakia soveltaen avioero tai asumusero kansainvälisessä erotilanteessa myönnetään. Suomessa avioeroon sovelletaan jatkossakin vain Suomen lakia. Tiiviimmän yhteistyön ulkopuolelle jääminen ei vaikuta Suomen kansalaisten tai Suomessa asuvien henkilöiden asemaan heidän hakiessaan avio- tai asumuseroa tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvassa valtiossa. Tällaisessa tapauksessa he voivat esimerkiksi sopia asetuksen mukaisesti Suomen lain soveltamisesta omassa avio- tai asumuserossaan.
Lisätietoja:
ministerin erityisavustaja Anu Santaharju, puh. +358 50 380 0251, ja neuvotteleva virkamies Eeva Aittoniemi, puh. 09 1606 7896