Hyppää sisältöön
Media

Hallintopäätöksistä valittamiseen muutoksia vuoden 2016 alussa

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 4.12.2015 11.56
Tiedote

Vuoden 2016 alussa oikaisuvaatimuksen käyttö laajenee uusiin asiaryhmiin haettaessa muutosta hallintoviranomaisten päätöksiin. Tällöin viranomaisen ratkaisuun tyytymätön saa valittaa hallinto-oikeuteen vasta sitten, kun on ensin vaatinut viranomaiselta oikaisua. Samalla valittaminen hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen muuttuu siten, että aiempaa useammissa asioissa tarvitaan valituslupa.

Uudistus koskee 178 lakia. Lainmuutokset tehostavat ja nopeuttavat muutoksenhakua ja yhtenäistävät muutoksenhakumenettelyä eri asiaryhmissä.

Oikaisuvaatimuksen käyttö laajenee

Oikaisuvaatimus viranomaiselle on nykyisin käytössä useissa asiaryhmissä. Jatkossa oikaisuvaatimus on käytössä entistä laajemmin muun muassa ilmoitus- ja rekisteröintiasioissa, erilaisia maksuja ja korvauksia koskevissa asioissa sekä lupa-asioissa. Muutoksenhakijalle oikaisuvaatimus on tuomioistuinkäsittelyä nopeampi ja edullisempi keino saada virheellinen päätös korjattua.

Oikaisuvaatimusta ei oteta käyttöön asianosaisen oikeusturvan kannalta erityisen merkittävissä asioissa, joissa on tärkeää saada asia nopeasti tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tällaisia ovat esimerkiksi uhkasakon tuomitsemista ja teettämis- tai keskeyttämisuhan täytäntöönpanoa koskevat asiat sekä elinkeinolupa-asiat.

Oikaisuvaatimuksen ulkopuolelle jäävät edelleen myös esimerkiksi asiat, joissa viranomainen selvittää asiaa perusteellisesti jo ensi vaiheen hallintomenettelyssä. Oikaisuvaatimusta ei oteta käyttöön myöskään asiaryhmissä, joissa on tavallisesti useita asianosaisia.

Selvät kirjoitus- tai asiavirheet on jatkossakin mahdollista korjata ilman oikaisuvaatimusta asianosaisen pyynnöstä tai viranomaisen aloitteesta.

Valituslupaa edellytetään korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiempaa useammin

Nykyisin noin puolet korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuvista valituksista kuuluu valituslupajärjestelmän piiriin, laajimpina ryhminä veroasiat ja ulkomaalaisasiat.

Vuoden vaihteesta alkaen valituslupa tarvitaan monissa uusissa asioissa, kun hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituslupa vaaditaan jatkossa esimerkiksi useissa koulutusta, toimilupia tai valtionavustuksia koskevissa asioissa.

Valituslupamenettely vähentää asiaratkaisujen määrää korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja antaa siten ylimmälle tuomioistuimelle mahdollisuuden keskittää voimavarojaan oikeuskäytännön linjaamiseen ennakkopäätöksin.

Valituslupaa ei tarvita, jos asiaan liittyy vaativia oikeuskysymyksiä tai jos asia on asianosaisten tai yhteiskunnan kannalta erityisen merkittävä tai laaja-alainen. Tällaisia ovat esimerkiksi elinkeinolupien peruuttamiset ja pakkokeinojen täytäntöönpanoasiat. Valituslupaa ei vaadita myöskään lasten tahdonvastaisissa huostaanotoissa eikä muissa hallintoriita-asioissa, joissa korkein hallinto-oikeus toimii ainoana muutoksenhakuasteena.

Korkein hallinto-oikeus käsittelee jatkossakin kaikki sinne lähetyt valitukset. Valituslupa-asioissa se tutkii, täyttyvätkö laissa säädetyt valitusluvan myöntämisen edellytykset. Valitusluvan edellytykset eivät muutu nykyisestä. Valituslupa myönnetään, jos asiassa on ennakkopäätöksen tarve tai ilmeinen virhe taikka jos on jokin muu painava syy asiaratkaisun antamiseen. Tällöin korkein hallinto-oikeus antaa valitukseen asiaratkaisun.

Päätöksen purkamista voi hakea vain kerran

Vuoden 2016 alussa muuttuvat myös lainvoimaisen päätöksen purkamista koskevat säännökset. Jatkossa pääsääntönä on, että saman päätöksen purkamista voi hakea vain kerran.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Arja Manner, puh. 02951 50450
sähköposti: [email protected]

Hallintolaki

Hallintokäyttölaki

Laki korkeimmasta hallinto-oikeudesta


Jari Lindström
Sivun alkuun