Komitea kirjaisi perustuslakiin pääministerin aseman Suomen edustajana EU:ssa

Tasavallan presidentti säilyttäisi edelleen asemansamerkittävänä valtioelimenä ja valtionpäänä. Ulkopolitiikan johtamista koskevaa perustuslain säännöstä ei muutettaisi: ulkopolitiikkaa johtaisi edelleen tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Ministeri Christoffer Taxellin johtama parlamentaarinen komitea luovutti mietintönsä oikeusministeri Tuija Braxille tänään. Pääosin kansanedustajista koostuneessa komiteassa olivat edustettuina kaikki eduskuntapuolueet.

Pääministerin asema EU-edustuksessa selkeästi esiin

Komitea katsoo, että Suomen edustajan määräytymisessä EU:n huippukokouksiin on ollut horjuvuutta. Käytännön selkeyttämiseksi komitea lisäisi pääministerin tehtäviä koskevaan perustuslain kohtaan säännöksen, jonka mukaan pääministeri edustaa Suomea Eurooppa-neuvostossa ja valtion ylimmän johdon edustusta vaativassa Euroopan unionin muussa toiminnassa.

Eurooppa-neuvoston lisäksi pääministeri edustaisi Suomea siten myös muissa EU:n keskeisissä kokouksissa, kuten valtion- tai hallitusten päämiesten epävirallisissa tapaamissa ja niin sanotuissa EU:n kolmas maa -huippukokouksissa, joissa unioni ja sen jäsenvaltiot kokoontuvat unionin ulkopuolisten maiden edustajien kanssa.

Komitean mukaan perustuslaissa jo nykyisin valtioneuvostolle annettu kattava toimivalta EU-asioissa edellyttää, että pääministeri toimii Suomen edustajana näissä kokouksissa. Lissabonin sopimus on muuttanut Eurooppa-neuvoston myös muodollisesti päätöksiä tekeväksi unionin toimielimeksi, mikä entisestään vahvistaa sekä pääministerin asemaa Suomen edustajana että valtioneuvoston toimivaltaa päättää Suomen muusta edustautumisesta.

Komitea toteaa, että valtioneuvosto voisi vastaisuudessa poikkeuksellisesti päättää, että pääministerin lisäksi tasavallan presidentti osallistuisi unionin toimintaan kuuluvaan kokoukseen, jos EU:n järjestelmä se sallii. Presidentin osallistumisella voitaisiin esimerkiksi osoittaa käsiteltävän asian erityisen merkittävää poikkeuksellista painoarvoa Suomen kannalta. Pääministeri toimisi kuitenkin myös tällöin Suomen äänivaltaa käyttävänä edustajana.

Komitea painottaa, että muodostettaessa Suomen kantaa merkittäviin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin unioniasioihin valtioneuvoston tulee toimia läheisessä yhteistyössä presidentin kanssa. Jatkossa tulisi selvittää, onko tarvetta säätää laissa nykyistä yksityiskohtaisemmin tästä valtioneuvoston ja tasavallan presidentin yhteistyöstä ulkopolitiikan yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden turvaamiseksi.

EU-jäsenyys perustuslakiin

Komitean ehdotuksen mukaan perustuslakiin otettaisiin myös nimenomainen säännös Suomen jäsenyydestä EU:ssa. Näin siksi, että perustuslain tulee antaa selkeä, kattava ja informatiivinen kuva julkisen vallan käytöstä Suomessa sekä julkista valtaa ja myös yksityisiä koskevista valtiollisista perusratkaisuista. Jäsenyys EU:ssa on tällainen perusratkaisu.

Perustuslakiin kirjattaisiin myös Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien muiden EU:n kansalaisten äänioikeus Euroopan parlamentin vaaleissa. Näitä vaaleja ei perustuslaissa nykyisin mainita. Vaalien periaatteellisen merkityksen ja myös perusoikeuksien kannalta kirjaaminen perustuslakiin on komitean mielestä tärkeää.

Täsmennyksiä presidentin päätöksentekomenettelyyn

Toimivalta antaa hallituksen esitykseteduskunnalle osoitettaisiin valtioneuvostolle. Valtioneuvosto päättäisi myös esitysten täydentämisestä ja peruuttamisesta samoin kuin hallituksen kertomusten antamisesta eduskunnalle. Presidentin nykyinen rooli hallituksen esitysten antajana on lähinnä muodollinen, sillä presidentti ei voi estää esityksen antamista eduskunnalle sellaisena kuin valtioneuvosto on esittänyt. Lakien vahvistaminen säilyisi vastaisuudessakin presidentin tehtävänä.

Ehdotuksen mukaan valtioneuvoston asemaa vahvistettaisiin tasavallan presidentin päätöksenteossa sitomalla presidentin harkintavaltaa tilanteissa, joissa valtioneuvoston ratkaisuehdotus vastaa eduskunnan muodostamaa kantaa. Käytännössä muutos kohdistuisi pääasiassa kansainvälisiin asioihin kuten esim. valtiosopimusten hyväksymiseen liittyviin päätöksiin.

Perustuslaissa presidentille säädetty ministeriön kansliapäällikön nimitysvalta poistettaisiin. Kansliapäälliköt nimittäisi jatkossa valtioneuvosto.

Puolustusvoimien ylipäällikkyyttä koskeviin perustuslain säännöksiin ei sinänsä ehdoteta muutoksia, mutta ylipäällikkyyden luovuttamisen edellytyksiä täsmennettäisiin. Komitea katsoo, että ylipäällikön päätöksentekomenettelyssä tulisi edelleen myös vahvistaa menettelyn parlamentaarisia piirteitä.

Kansalaisaloite toisi uuden osallistumismahdollisuuden

Komitea ehdottaa, että kansalaisten osallistumisoikeuksia valtiollisella tasolla täydennettäisiin uudella kansalaisaloitejärjestelmällä. Vähintään viidelläkymmenellätuhannella äänioikeutetulla Suomen kansalaisella olisi oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi. Uudistuksen tavoitteena on kehittää kansalaisten suoria osallistumismahdollisuuksia ja samalla vahvistaa edustuksellista demokratiaa.

Vastaava sisällöllinen kansalaisaloite on olemassa useissa Euroopan maissa. Myös Lissabonin sopimus sisältää uudenlaisen EU:n kansalaisaloitteen.

Poikkeusolojen määrittely yksinkertaisemmaksi

Perustuslaissa on säädetty mahdollisuus poiketa perusoikeuksista poikkeusoloissa. Poikkeusolojen määrittelyä tulisi komitean mielestä yksinkertaistaa. Nykyisin perustuslaki rajaa poikkeusolot aseelliseen hyökkäykseen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettaviin kriisitilanteisiin. Kapea-alainen määritelmä on vaikeuttanut erityisesti valmiuslainsäädännön säätämistä.

Uusi määritelmä kansakuntaa vakavasti uhkaavista poikkeusoloista vastaisi kansainvälisten ihmisoikeussopimusten yleistä hätätilaa koskevia määräyksiä.

Tarkoituksena on, että perustuslain muutokset tulisivat voimaan 1.3.2012.

Komitean mietintöön liittyy eriäviä mielipiteitä.

Lisätietoja:
komitean puheenjohtaja Christoffer Taxell, puh. 040 501 1255,
komitean pääsihteeri, lainsäädäntöneuvos Tuula Majuri, puh. (09) 1606 7697
komitean asiantuntija, lainsäädäntöjohtaja Sami Manninen, puh. (09) 1606 7690
(sähköposti: [email protected])

Komitean mietintö