Maahanmuuttotaustaisten äänestämistä selvitetty
Oikeusministeriön julkaisemassa tutkimuksessa maahanmuuttotaustaisten äänioikeutettujen vaaliosallistumisesta havaittiin, että äänestysaktiivisuus on korkeampaa jos äänoikeutetulla on aikaisempaa kokemusta demokraattisista vaaleista.
Akatemiatutkija Hanna Wassin ja tohtorikoulutettava Marjukka Weiden tekemässä tutkimuksessa tarkasteltiin maahanmuuttajataustaisten äänestysaktiivisuutta vuoden 2012 kunnallisvaaleissa poikkeuksellisen laajan rekisteriaineiston perusteella. Tutkimus tarjoaa paljon uutta tietoa niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat maahanmuuttaneiden äänestysaktiivisuuteen, sekä havaintoja siitä miten julkinen valta voisi paremmin tukea maahanmuuttajien osallisuutta.
Havainto myöhemmällä iällä Suomeen muuttaneiden korkeammasta osallistumisen tasosta osoittautui ainoastaan demokraattisissa maissa syntyneitä koskevaksi. Vanhempana muuttaneet ovat ehtineet saada kokemusta äänestämiseen liittyvistä käytännöistä aikaisemmassa kotimaassaan ja pystyvät näin siirtämään ne uuteen kontekstiin. Sen sijaan vain osittain demokraattisissa tai ei-demokraattisissa valtioissa syntyneillä ei juurikaan ole vastaavia kokemuksia.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kaikkien suomalaisten ja Suomessa etnisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten äänestysosallistumista selittävät osin samat tekijät. Tulosten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että sekä iällä että koulutuksella on lievempi yhteys äänestämiseen maahanmuuttotaustaisten kuin syntyperäisten äänioikeutettujen keskuudessa.
Maahanmuuttaneisiin naisiin liitetään kotouttamisen yhteydessä usein oletus tasa-arvon puutteesta, ja heidän kotoutumisestaan ilmaistaan erityistä huolta. Tämän tutkimuksen aineiston valossa naiset kuitenkin näyttäytyvät lähes yhtä aktiivisina ja joissakin ryhmissä jopa selvästi aktiivisempina äänestäjinä kuin miehet.
Kotouttamispolitiikan näkökulmasta tutkimus korostaa sekä rakenteellisen että sosiaalisen integraation ja näin myös tukitoimien merkitystä. Tulokset kertovat tarpeesta esimerkiksi sopeuttaa koulutuksen sisältöjä sen mukaan, kuinka paljon on mahdollista hyödyntää muualla kertyneitä poliittista järjestelmää koskevia oletuksia ja taitoja suomalaisessa yhteiskunnassa.
Puolueille hiljattain maahan muuttaneet puolestaan edustavat mahdollista uutta äänestäjäkuntaa, jota niiden kannattaisi lähestyä aktiivisesti.
Tulokset antavat myös viitteitä siitä, että maahanmuuttaneen väestön sosioekonomisen aseman paraneminen nostaisi myös ryhmän äänestämisen todennäköisyyttä. Näin ollen erilaisilla koulutukseen ja työelämään liittyvillä toimilla voi olla tärkeä vaikutus osallistumiselle. Samasta syystä myös työnantajien rekrytointi- ja palkkauskäytännöt ja syrjimättömyys voivat osaltaan heijastua äänestämiskäyttäytymiseen.
Tutkimus "Äänestäminen osana poliittista kansalaisuutta - Maahanmuuttotaustaisten äänioikeutettujen osallistuminen vuoden 2012 kunnallisvaaleissa" julkaistiin seminaarissa torstaina 9. huhtikuuta.
Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Niklas Wilhelmsson, puh. 02951 50348, sähköposti: [email protected]