Ministeri Häkkänen: Svinhufvud oli kansanvallan ja oikeusvaltion tärkein arkkitehti

Pehr Evind Svinhufvud johti Suomen valtiollisen itsenäisyyden julistanutta ja sen toteuttanutta senaattia eli hallitusta. Svinhufvud on epäilemättä merkittävin itsenäisyysmies mutta sielultaan ennen kaikkea lakimies, oikeusvaltion puolustaja ja kehittäjä, oikeusministeri Antti Häkkänen sanoi Svinhufvudin kotitalolla Luumäen Kotkaniemessä järjestetyssä Suomi 100 -seminaarissa.

Itsenäisyyssenaatti asetettiin tasan sata vuotta sitten, 27. marraskuuta 1917.

Suomen perustuslaeista kiinni pitänyt Svinhufvud erotettiin kaksi kertaa tuomarin virasta. Kummallakin kerralla poliittinen johto puuttui tuomioistuinten riippumattomaan toimintaan.

- Tuomioistuinten riippumattomuus on yksi oikeusvaltion keskeisimmistä periaatteista. Svinhufvud sai kovalla tavalla nähdä, mitä tapahtuu, kun tuomioistuinten riippumattomuus murennetaan. Samoja piirteitä on muun muassa nykypäivän Puolassa ja Turkissa. Riippumattomuuden vaaliminen edellyttää jatkuvaa huolenpitoa riittävistä resursseista, läpinäkyvästä nimityskäytännöstä ja tietenkin ajanmukaisesta lainsäädännöstä, ministeri Häkkänen sanoi.

Oikeusvaltion periaatteisiin kuuluu lakien muuttaminen ja uusien säätäminen perustuslain mukaisesti. Tässä tulee kansanvalta kuvaan. Demokraattisesti valittu parlamentti säätää lait, joita tuomioistuimet soveltavat. Kansanvallan säilyminen ja oikeusvaltio liittyvät olennaisesti toisiinsa.

- Suomi poikkeaa kaikista muista ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheissa itsenäistyneistä maista siinä, että se on säilynyt vapaana ja itsenäisenä, mutta myös kansanvaltaisena ja oikeusvaltiona. Svinhufvudin rooli laillisen ja demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen puolustajana on ollut ratkaisevan tärkeä itsenäisen Suomen historiassa, Häkkänen totesi puheessaan.

- Oikeusvaltioon kuuluu olennaisena osana lain noudattaminen. Tämä svinhufvudilainen laillisuuden korostaminen piti kansakuntaamme yhtenäisenä ja auttoi tiellä kohti itsenäisyyttä. Myöhemmin rakennettiin yhteistä ymmärrystä siitä, että yhteiskuntaa kehitetään rauhanomaisen demokratian keinoin lakeja säätämällä ja niitä kunnioittamalla.

Vuonna 1919 oikeusvaltioperiaate tuli hallitusmuotoon, myöhemmin sama on toistunut kansainvälisten sopimusten ja perustuslainuudistusten kautta.

- Oman käden oikeus ja sääntöihin perustumaton mielivaltaisuus on haluttu määrätietoisesti kitkeä Suomesta pois – niin kansalaisten kuin myös viranomaisen toiminnasta. Svinhufvud teki tärkeätä työtä Suomen pitämisessä oikeusvaltiona, ministeri Häkkänen totesi puheessaan.

Lisätietoja: erityisavustaja Lauri Koskentausta, puh. 02951 50131