Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson Vaasan vankilan 150-vuotisjuhlissa 3.9.2013
Arvoisa juhlayleisö, bästa festpublik,
Kannattaako vankilan syntymäpäivää juhlia? Vastaus on mielestäni selvä: tottahan toki!
Se, kuinka hyvin kriminaalipolitiikkamme ja vankeinhoitomme toimii, kertoo siitä, kuinka valmis ja kehittynyt yhteiskuntamme on. Vaasan vankila on erinomainen esimerkki niistä valtavista muutoksista, joita viimeisten 150 vuoden aikana on tapahtunut.
Rikoksista on rangaistu aina, mutta rankaisemisen tapa sen sijaan on muuttunut aikojen saatossa. Jalkaraudat kettinkeineen ja painavine kuulineen ovat vaihtuneet sähköiseen seurantapantaan, ja entisaikojen häpeärangaistus, jossa rikollinen laitettiin seisomaan häpeäpaalun viereen kirkkoon kaikkien nähtäville, on vaihtunut iltapäivälehtien lööppeihin.
Hyvä juhlayleisö,
jo lapsena opimme, että vankila on jotain kamalaa, paikka jota tulee kaikin keinoin välttää. Tämä tulee esiin eri tavoin muun muassa saduissa ja leikeissä. Suurin osa meistä on joskus pelannut vaikkapa monopolia, jossa kaikin tavoin yritetään välttää vankilaan joutumista. Jos sinne kuitenkin joudutaan, sieltä halutaan vapautua mahdollisimman pian.
Mikään muu yhteiskunnan rakennus tai laitos ei ole innoittanut ihmistä keksimään yhtä monia luovia pakenemissuunnitelmia kuin vankila. Tämä käy hyvin selväksi myös Vasabladetin viime sunnuntaisesta artikkelista.
Vankilalla instituutiona on siis edelleen mitä suurimmassa määrin yleisestävä vaikutus. Suurin osa meistä haluaa kaikin mahdollisin tavoin välttyä päätymästä sinne. Myös tästä syystä meillä on tänään aihetta juhlaan!
Institutionen som vi firar i dag, Vasa fängelse, har byggts samtidigt som de äldsta husen i stadens nuvarande centrum, dvs. för 150 år sedan. Jag har lovat att inte tala mycket om det förflutna, men en kort inblick i historien passar säkert bra i en årsfest.
Instituutio jota tänään juhlimme, Vaasan vankila, on rakennettu samaan aikaan kuin Vaasan nykyisen keskustan vanhimmat talot, 150 vuotta sitten. Olen luvannut, etten puhu paljon menneistä ajoista, mutta lyhyt katkelma historiaan lienee kuitenkin näin vuosijuhlissa paikallaan.
Kuinka moni teistä tietää, miksi Vaasan vankila sijaitsee näin arvokkaalla paikalla aivan kaupungin keskustassa? Tarina kertoo, että Suomen Senaatti oli jo päättänyt, että vankila rakennettaisiin nykyiseen Vanhaan Vaasaan Korsholman linnan kukkulalle. Oli vuosi 1855 ja maaherrana täällä toimi Alexander von Rechenberg. Hänen mielestään vankilan sijoittaminen viiden kuuden virstan päähän itse kaupungista ei kuitenkaan ollut viisasta. Se tuottaisi hankaluuksia, sillä vankeja jouduttaisiin kuljettamaan lääninhallitukseen ja hovioikeuteen kuulusteltaviksi, ja heitä passitettaisiin maaseudun tuomioistuimiin käräjille. Hevosia ja ajopelejä olisi tarvittu kuljetuksiin ja lähetin olisi päivittäin joutunut viemään viestejä vankilan ja lääninhallituksen välillä. Niinpä keisari vahvistikin asemakaavassa uuden paikan keskustaan hovioikeuden lähellä.
Vankilan suunnitteli lääninarkkitehti Cetterberg, joka oli tullut Ruotsin Gävlestä. Hän oli siellä suunnitellut vankilan ja hänellä oli mm. detaljipiirustuksia mukanaan, sekä Ruotsin vankilarakentajien tietotaitoa. Senaatin mielestä hänen vankilansa oli kuitenkin liian suuri tänne ja suunnittelijaksi otettiin mukaan uusi mies, herra Lindqvist Oulusta, joka oli tehnyt kruunun kustannuksella opintomatkan Eurooppaan tutustumaan vankiloihin. Näiden kahden herran yhteistyöllä päärakennus sitten valmistui vuonna 1863.
Denna inblick i historien berättar för det första om stadens långa traditioner som centrum inom det rättsliga området. Utöver fängelset ligger såväl Vasa hovrätt, Vasa förvaltningsdomstol, Vasa tingsrätt, åklagarämbetet i Österbotten, utsökningsverket i Mellersta Österbotten och Österbotten som Mellersta Österbottens och Österbottens rättshjälpsbyrå alla här i Vasa. Dessutom erbjuder Helsingfors universitet juridisk utbildning på båda nationalspråken här i Vasa. För det andra kan vi lägga märke till att man redan i mitten av 1800-talet funderade på liknande frågor som nu är aktuella: fångtransport och lokalernas lämpliga storlek och belägenhet. Internationella exempel särskilt från de övriga nordiska länderna var viktiga redan då.
Tästä historiakatkelmasta käy ensinnäkin ilmi, että Vaasalla on pitkät perinteet oikeudellisen alan keskuksena. Nykyisin vankilan lisäksi Vaasan hovioikeus, Vaasan hallinto-oikeus, käräjäoikeus, Pohjanmaan syyttäjävirasto, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirasto ja oikeusaputoimisto sijaitsevat kaikki täällä Vaasassa. Helsingin yliopisto tarjoaa myös oikeustieteellisen alan koulutusta molemmilla kansalliskielillä täällä Vaasan yksikössään. Toiseksi, huomaamme, että jo 1800-luvun puolivälissä mietittiin samoja asioita, jotka ovat ajankohtaisia nyt: vanginkuljetusta ja toimitilojen sopivaa kokoa ja sijaintia. Kansainväliset esimerkit, erityisesti mallit muista pohjoismaista, olivat tärkeitä jo tuolloin.
Hyvät kuulijat,
viime vuonna valmistuneessa oikeusministeriön toimitilastrategiassa korostetaan sitä, että toimitilaratkaisuissa otetaan huomioon koko hallinnonalan, kunkin toimintasektorin ja valtion kokonaisetu. Tavoitteena on säästää toimitilakustannuksissa, jotta voidaan vapauttaa resursseja varsinaiseen toimintaan ja sen kehittämiseen. Myös Rikosseuraamuslaitoksessa on syksyn aikana valmistumassa oma toimitilavisio. On hyvä, että nykyistä toimitilarakennetta ja vankiloiden toimintoja tarkastellaan pitkällä aikavälillä kriittisesti. Taloudellisten seikkojen ohella merkittävää on se, kuinka toimitilat tukevat järjestettävää toimintaa. Myös arviot väestökehityksen vaikutuksista vanki- ja asiakasmääriin pitää huomioida.
Vaasa, joka on Mikkelin vankilan jälkeen toiseksi vanhin käytössä oleva vankila, otti vastaan 1930-luvulla jopa yli 400 vankia. Yhtä paljon vankipaikkoja ei onneksi enää tarvita. On tärkeää pitää kiinni läheisyysperiaatteesta vankien sijoittamisessa. Vangin kotipaikka, yhteyksien säilyminen lähiomaisiin tai muihin läheisiin ovat yhtä tärkeitä sijoittamisen kriteereitä kuin mahdollisuus osallistua rangaistusajan suunnitelman mukaiseen toimintaan. Vaasan vankila on tärkeä sijoituspaikka Pohjanmaan alueelta kotoisin oleville vangeille. Suurin osa Vaasaan sijoitetuista on kotoisin lähiseudulta, toisinaan tutkintavankeja on myös muista pohjoismaista.
Vangin mahdollisuuksiin hoitaa täytäntöönpanoon liittyviä asioita omalla äidinkielellään on myös kiinnitettävä huomiota sijoituspäätöstä tehtäessä. Vaasan vankilan vangeista keskimäärin noin yhdestä kuuteen puhuu äidinkielenään ruotsia . Kuntouttavaa toimintaa järjestetään tarvittaessa myös ruotsin kielellä. On tärkeää, että vankien kielellisistä oikeuksista huolehditaan kaikissa vankiloissa.
Bästa festpublik,
vårt brottspåföljdssystem ska vara effektivt, konsekvent och rättvist. Medborgarnas förtroende för påföljdssystemet är mycket viktigt. I vardagen och samhällets klimat syns många positiva tecken med tanke på kriminalpolitiken. I Finland minskar såväl antalet fångar och personer som avtjänar samhällspåföljder som antalet statistikförda brott. Denna kriminalpolitiska utveckling är enastående i Europa.
Hyvä juhlayleisö,
rikosseuraamusjärjestelmämme tulee olla vaikuttava, johdonmukainen ja oikeudenmukainen. Kansalaisten luottamus seuraamusjärjestelmää kohtaan on hyvin tärkeä. Arkitodellisuudessa ja yhteiskunnan ilmapiirissä voidaan nähdä kriminaalipolitiikan kannalta useita positiivisia merkkejä. Suomessa vankiluku, yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien määrä ja tilastoidun rikollisuuden määrät ovat kaikki laskussa. Tämä vallitseva kriminaalipoliittinen kehitys on eurooppalaisittain ainutlaatuinen.
Moni rikollisuuden laji on jo pitkään vähentynyt. Myös vakavin väkivalta näyttäisi olevan vähentymässä, sillä henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia tuli viime vuonna poliisin tietoon edeltävää vuotta vähemmän ja henkirikosten määrä oli alhaisin vuoden 1970 jälkeen. Laskussa on ollut myös omaisuusrikosten määrä, erityisesti vapaa-ajan asuntoihin, liikkeisiin ja moottoriajoneuvoihin kohdistuneet rikokset. Sen sijaan valitettavasti seksuaali-, huumausaine- ja petosrikosten määrät ovat kasvussa.
Vankeuden vaihtoehtojen kehittämisen lähtökohtana Suomessa on ollut se, että on arvioitu uusintarikollisuuden vähentyvän parhaiten tarjoamalla rikoksentekijöille kuntouttavia toimia vapaudessa. Yhdyskuntaseuraamusten avulla voidaan välttää vankeuden haitalliset vaikutukset rikoksesta tuomitun elämässä.
Uusimpana yhdyskuntaseuraamuksena otettiin marraskuussa 2011 käyttöön valvontarangaistus. Yhdyskuntaseuraamusten kokonaisuudistusta koskeva hallituksen esitys annetaan ensi vuoden keväällä. Nykyisin kustakin yhdyskuntaseuraamuksesta on oma lakinsa, mutta säännökset kootaan yhteen kaikkia yhdyskuntaseuraamuksia koskevaan lakiin. Uutena seuraamuksena on suunniteltu valvonnalla tehostettu yhdyskuntapalvelu nuorille, rikoksensa 1820-vuotiaana, tehneille. Oikeusministeriössä on myös käynnistymässä selvitystyö sähköisestä matkustuskiellon valvonnasta ja muista tutkintavankeuden vaihtoehdoista. Seuraamusjärjestelmän johdonmukaisuutta ja sen soveltamisen oikeudenmukaisuutta on jatkuvasti seurattava.
Vi strävar efter samhällelig effekt, men vad menar vi egentligen med denna effekt? Förebyggandet av återfallsbrottslighet har varit ett centralt mål inom brottspåföljdsområdet från och med slutet av 1990-talet. Brottspåföljdsmyndighetens verksamhet anses ge resultat om man framför allt kan öka gärningsmannens möjligheter att klara sig i friheten. Arbetet har effekt om man lyckas integrera fången eller den som avtjänar en samhällspåföljd i samhället.
Tavoittelemme yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Mitä tällä vaikuttavuudella tarkoitamme? Uusintarikollisuuteen vaikuttaminen on ollut keskeinen rikosseuraamusalan tavoite 1990-luvun lopulta lähtien. Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan tuloksellisuus määritellään ennen kaikkea rikoksentekijän vapaudessa menestymisen edellytysten lisääntymisenä. Työ on vaikuttavaa, jos vanki tai yhdyskuntaseuraamusasiakas onnistutaan integroimaan takaisin yhteiskuntaan.
Rikosten tekemisen taustalla nähdään olevan riskitekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi vähäinen koulutus, huono työmarkkinakelpoisuus, asumistilanne, päihteiden käyttö, perhetilanne, asenteet, arvot, heikot ongelmanratkaisu- ja sosiaaliset taidot. Meidän on aktiivisesti etsittävä niitä keinoja, joilla uusintarikollisuuteen voidaan vaikuttaa. Yksilöllisten rangaistusajan suunnitelmien laatimisen lisäksi on huolehdittava siitä, että henkilökunnalla on käytössään keinoja, joilla uusintarikollisuuden syyllistymisen riskiin voidaan vaikuttaa.
Pidän tärkeänä, että Rikosseuraamuslaitoksessa kehitetään rangaistusten täytäntöönpanon sisältöjä yhdessä sidosryhmien kanssa ja tehostetaan vankien hallittua ja tuettua vapauttamista. Tämä lisää myös yhteiskunnan turvallisuutta. Kunnallisten ja ulkopuolisten palvelujen käyttöä tulee lisätä vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden kuntoutuksessa. Nykyinen palvelujen järjestämis- ja kustannustenjakovastuu valtion ja kuntien välillä on perusperiaatteeltaan toimiva, mutta käytännön yhteistyötä tulee vielä kehittää.
Myös vankilan pitää pystyä uudistumaan. Tällä hetkellä monissa viranomaisissa asioiminen hoituu parhaiten internetin välityksellä. Vangin kannalta on tärkeää, että vapautumiseen valmistautuva pystyy hoitamaan siviiliasioita internetissä. Vankeuslainsäädäntöä ollaankin uudistamassa siten, että vangilla olisi jatkossa mahdollisuus saada lupa internetin käyttöön toimeentuloon, työhön, koulutukseen, sosiaali- tai asuntoasioihin liittyvästä tärkeästä syystä. Vankilaopetuksessa internetillä ja verkko-opetuksella on yhä merkittävämpi rooli, myös suljetussa vankilassa.
Valvotun koevapauden käyttöä tulee edelleen lisätä. Tavoite on mahdollista toteuttaa myös tiukentuvassa valtiontaloudellisessa tilanteessa priorisoimalla ja tekemällä yhteistyötä Rikosseuraamuslaitoksen sisällä ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Rikosseuraamuslaitos toteuttaa laajaa talouden sopeuttamisohjelmaa ja on selvää, että se heijastuu käytettävissä oleviin resursseihin jokaisessa yksikössä. On tärkeää, että Rikosseuraamuslaitos huolehtii siitä, etteivät valtion säästötoimet heikennä ydintehtävien hoitamista vaan säästöjä haetaan aidosti työ- ja toimintaprosesseja kehittämällä sekä hyödyntämällä uuden tekniikan tuomia mahdollisuuksia.
Selvitykset osoittavat, että valvotun koevapauden kautta vapautuneiden uusiminen on selvästi vähäisempää verrattuna niihin, jotka vapautuvat suoraan vankilasta. Valvottu koevapaus on sekä vaikuttavampi että kustannustehokkaampi tapa vapauttaa. Minulla on ilo todeta, että Vaasan vankilassa valvotun koevapauden mahdollisuuksia on myös hyödynnetty. Vankeuslain voimassaoloaikana Vaasan vankilasta on vapautunut noin sata vankia valvotun koevapauden kautta. Viime vuonna valvotun koevapauden kautta vapautui 14 vankia. Tavoitteeksi on asetettu, että Vaasan vankilasta olisi tänä vuonna viisi vankia keskimäärin päivässä valvotussa koevapaudessa. Vaasan vankila avustaa myös muita vankiloita koevapauksien valvonnassa.
I sin verksamhet är Vasa fängelse inriktat på arbetet utanför fängelsemurarna. Fängelset har ett långsiktigt samarbete med bl.a. Vasa stad, Vasa vuxenutbildningscenter och flera aktörer inom den tredje sektorn, såsom stiftelsen Jupiter. Rehabiliteringsverksamheten vid Vasa fängelse fokuserar på alkohol- och drogprevention. Ett kristet rehabiliteringsprogram för missbrukare har varit i bruk i Vasa redan i 15 år.
Vaasan vankila on toiminnassaan suuntautunut muurien ulkopuolelle. Yhteistyö on ollut pitkäjänteistä mm. Vaasan kaupungin, Vaasan aikuiskoulutus-keskuksen ja lukuisten kolmannen sektorin toimijoiden kuten Jupiter -säätiön kanssa. Vaasan vankilan kuntoutustoiminta painottuu päihdetyöhön. Vaasan kristillinen päihdekuntoutusohjelma on ollut käytössä jo 15 vuotta.
Käytössä on myös suuttumuksen hallinta -ohjelma (SUHA) ja liikennejuopumuksiin syyllistyneille Vaasan vankilassa kehitetty ns. Pakki -ohjelma. Yksilöllistä sosiaali-, perhe-, päihde- ja psykologin työtä tehdään sekä suljetulla että avo-osastolla. On tärkeää, että vankeja voidaan sijoittaa heidän tarpeittensa mukaan myös ulkopuolisiin päihdekuntoutus-laitoksiin.
Olen tyytyväinen siihen, että Vaasan vankilassa vapauttamissuunnitelma tehdään lähes kaikille vapautuville vangeille. Suunnitelmat tehdään täällä verkostotyönä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Suunnitelmiin pitäisi sisällyttää asumista, toimeentuloa, koulutusta ja työpaikkaa sekä tukiverkkoa koskevat asiat. Käytäntö ei valitettavasti vielä toteudu kaikissa vankiloissa, joista vankeja vapautuu. Vapauttamissuunnitelmien teossa ja sisällössä on edelleen liian suuria eroja eri yksiköissä eikä vankien yhdenmukainen kohtelu tältä osin vielä toteudu. Valitettavasti on edelleen mahdollista, että vanki vapautuu ilman että hänen tilannettaan on lainkaan kartoitettu.
Hyvät kuulijat,
monessa maassa on luotu erillinen vankien jälkihuoltojärjestelmä, mutta Suomessa on ajateltu asian hoituvan kuntien peruspalveluilla. Kuntien sosiaali- ja terveyspuolella on kuitenkin nykyään niin isot talouspaineet, ettei laskennallinen valtionosuus näytä riittävän. Ongelmana on myös se, että millään organisaatiolla ei ole vastuuta asiakkaan kokonaistilanteesta. Ulkopuolisten toimijoiden mukaantulo entistä varhaisemmassa vaiheessa on tärkeää, jotta vankilassa aloitettu kuntoutus jatkuisi keskeytyksettä myös siviilissä. Kuntoutustoimet vankilassa jäävät helposti tuloksettomiksi, jos kuntoutus ei jatku vapaudessa. Vapautuvien vankien asemaa pitää pystyä kohentamaan. Tilanteen parantamiseksi tarvittaisiin nykyistä kiinteämpää yhteistyötä seuraamusjärjestelmän, vapautuvan kotikunnan ja palvelujen tuottajien välillä. Ainakin suuremmissa kunnissa tarvittaisiin työntekijöitä, jotka olisivat perehtyneet nimenomaan rangaistuksesta vapautuvien erityisongelmiin.
Avslutningsvis,
vill jag gratulera det 150-åriga fängelset och tacka personalen och de centrala intressentgrupperna som har gjort betydande arbete för samhället! Lycka till med jubileumsåret, seminariet och det fortsatta arbetet!
Lopuksi,
onnittelen 150-vuotiasta Vaasan vankilaa ja kiitän vankilan henkilökuntaa ja keskeisiä sidosryhmiä yhteiskunnallisesti merkittävästä työstä! Onnea juhlavuodelle, juhlaseminaarille ja tulevalle työlle!